Kaksplus.fi

lauantai 13. toukokuuta 2017

Joko teillä nukutaan hyvin?

Vastasyntynyt vauva on ihana, pehmoinen, suloinen ja niin valloittava! Vauva-arki tuo kuitenkin mukanaan myös yöllisen elämisen aivan eri tavalla. On yösyöttöjä, itkuisuutta, hereillä oloa ja niiden myötä tietysti väsyneitä vanhempia. Olin kuullut paljon positiivista niin kutsutuista kapalopusseista ja sainkin Baba Expressiltä testiin Love To Dream Swaddle Up-kapalopussin, joka on ollut käytössä nyt kolmisen viikkoa.

Kapalopussin tarkoitus on auttaa vauvaa nukahtamaan ja nukkumaan rauhallisemmin. Asento pussissa jäljittelee vauvan luonnollista uniasentoa, jolloin kädet ovat kasvojen molemmilla puolilla. Vauva pystyykin halutessaan hieromaan kasvojaan tai viemään käden suuhun ja rauhoittamaan itse itsensä takaisin uneen.




Ensimmäinen testikerta oli täysi fiasko, vastasyntynyt poikamme oli niin herkkä hamuamaan, että hermostui välittömästi, kun kädet olivat kokoajan niin lähellä saatavilla. Sen jälkeen onkin sujunut paremmin, todella hyvin oikeastaan. Hamuamisrefleksi on hieman hellittänyt ja hän rauhoittuu kapalopussiin todella kivasti. Kapalopussin ideoija on fiksusti huomioinut kaksisuuntaisen vetoketjun. Vaikka pussista riisuminen käykin nopeasti, on silti kiva, kun ei tarvitse riisua koko pussia vaihtaakseen vaipan. Lisäksi kaksisuuntaisesta vetoketjusta on hyötyä, jos haluaa käyttää kapaloa esimerkiksi vaunuissa ollessa, sillä takapuolella on turvavyön mentävä kolo ja vetoketjun voi jättää hiukan raolleen, niin turvavyön saa suljettua. 


Swaddle Up -kapalopussin koko määriytyy lapsen painon, sekä pituuden mukaan. Meillä oli kokeilussa S-koon kapalopussi, joka menee 3-6kg painoiselle ja maksimissaan 58cm pitkälle lapselle. Mitä suurempaan kokoon siirrytään, sitä avonaisemmaksi pussi muuttuu, viimeisin pussin muoto on unipussi, joka menee noin 3-vuoden ikään saakka.



torstai 11. toukokuuta 2017

Vaatekaappi päivittyy kirppiskierroksella

Hiljalleen olen päivitellyt poikien vaatekaappeja ja käynyt läpi pienempiä ja kevyempiä vaatteita. Se tarkoittaa huomattavasti tyhjentyneitä hyllyjä ja suunnitelmia kirppispöydän varaamisesta. Kesäkuun alkuun voisinkin varata Seesamista pöydän ja täyttää sen kesävaatteilla, mikäli niitä riittää tarpeeksi. Esikoiselta on säästetty melko paljon nuoremmille, mutta kieltämättä mieleni on muuttunut vuosien saatossa lastenvaatteiden suhteen. Enää uusretrot ja kirkkaat värit eivät iske vaan neutraalimmat vaatteet ovat löytäneet paikkansa poikien vaatekaapeista. Selkeitä suosikkejani ovat tällä hetkellä mm. KappAhlin Newbie, Gugguu, Kiddow, Papu, Tobias and the bear, Pomp de Lux jne. Lisäksi Lindexiltä ja Henkkamaukalta tekee toisinaan hyviä löytöjä. 

Sitten niitä löytöjä, viime viikolla kävin samaisella kirppiksellä (Seesamissa, kuten aina...) ja löysin esikoisellekin muutaman paidan, rasti seinään! Kuvissa kuitenkin tämän viikon löydöt, onnistunut kierros sekin, hintahaarukka oli 2-8e/kpl, eli edullisesti löytyi.

Lindexiä ja Pomp de luxia

Newbietä, sekä Henkkamaukkaa

Gugguuta ja Mini Rodiniakin löytyi, Rodinin kuosit eivät yleensä ole olleet mieleeni, mutta tämä oli kiva!


torstai 4. toukokuuta 2017

Ainun tuotteet vauvaperheille + arvonta!

Kun meiltä vielä uupui pieniä päivittäistavaroita vauvaa varten sain Ainulta aivan ihanan paketin sisältäen kaikenlaista tarpeellista vauvan alkuhetkiä varten. Kokosinkin tuotteista teille tähän vinkkilistan, johon on koottu Ainun lapsiperheille suunnattuja tärkeitä tuotteita.



Noloa myöntää, mutta olen aivan ummikko tuttipullojen käytössä, sillä aiemmat lapseni olen täysimettänyt, jonka jälkeen on siirrytty juomaan suoraan mukista. Tämän takia todella suuri plussa Ainun koliikkipullossa olevasta käyttöohjeesta, oikeasti! Lisäksi pullo on helposti steriloitava, sillä pohjaosa irroitetaan, päälle laitetaan hieman vettä, tuttiosa, sekä itse pullo ja korkki. Lopuksi pulloa käytetään 3 minuutin ajan mikrossa ja valmista on! Tietysti mielellämme käytämme koliikkipulloa masuvaivojen ehkäisemiseksi. Tämän vauvan kanssa on tarkoitus opetella pullolle ennen häitä, harjoittelu onkin jo hiljalleen aloitettu ja maitoa lypsetty talteen sitä varten.

Ainulta löytyy myös valtava valikoima erilaisia tutteja, joista meillä on nyt käytössä ensitutit, sekä MAM start-tutit. Nämä ovat molemmat tarkoitettuja pienille vauvoille, mutta eroavat toisistaan siten, että MAM start-tuttien imuosa on suora, kun taas ensituttien on anatominen. Kokeilemalla selviää minkälainen tutti sopii millekin vauvalle. Lisäksi MAM start-tuteissa tuttinauha kiinnitetään nupin ympärille, kun taas ensituteissa renkaaseen. MAM start-tuteissa tulee säilytysrasia mukana, siinä sujuu myös sterilointikin. Tärkein eroavaisuus on varmasti imuosassa, meillä MAM start-tutit ovat kelvanneet hyvin, kun taas ensitutit eivät ainakaan vielä ole oikein tehneet kauppaansa. Tosiaan tämä on täysin yksilöllistä mikä kenellekin vauvalle kelpaa.

Ensilusikka on tarpeellinen heti, kun lapselle aletaan antaa D-vitamiinitippoja. Tipat on kätevä mitata silikonisen pehmeään lusikkaan ja sujauttaa suuhun. Toisin kuin jotkut joskus ovat yrittäneet sihdata tippoja suoraan suuhun, sotkien tietysti joka paikan, hups... Eipä koskaan ennen käynyt mielessäkään mitata tippoja ensin lusikkaan, haha!



Perinteinen Ainu-pupu. Tarvitseeko edes selitellä? Netti on täynnä äitejä, jotka keräävät näistä kaikki mahdolliset värit! Itse tutustuin Ainu-pupuun ensimmäisen kerran, kun anoppini toi esikoiselle sellaisen sairaalaan. Ajan myötä pupu ristittiin Mössöksi, sillä esikoiseni vauvana "mössötti" (hinkkasi pupun korvia kasvoihinsa) aina nukahtaessaan. Kerran pupu on jouduttu pesemään, kun se alkoi jogurttiin sotkeuduttuaan haisemaan aivan hirveältä. Ajan myötä tullut harmaa väri ja vähän kulahtanut ulkonäkö vain tekivät Mössöstä entistä rakkaamman. N sai tietysti myös syntyessään oman Ainu-pupunsa ja tietysti tämä uusin tulokas. Tällä hetkellä perinteisten pupujen rinnalla on myynnissä hauskoja juhlavia pupuja, kuten tämä meidänkin oma kravatteineen on. Lisäksi vaihtoehtounikaverina toimii hyvin viidakkoaiheinen unirätti, niistä on valittavana seepra, norsu tai kirahvi.



Päivittäisistä hygieniatarvikkeista meillä ehdottomasti pisimpään ja eniten käytettyjä ovat puhdistuspyyhkeet. Vauva-ajan jälkeenkin ne ovat todella käteviä. Kuinka monet kerrat autossa on sotkut siivottu matkalla tai suupielet pyyhitty kylässä. Joka naisen käsilaukusta pitäisi aina löytyä paketti puhdistuspyyhkeitä, vaikka ei äitihenkilö olisikaan. Pikkuvauvalla puhdistuspyyhkeet toimivat toki myös vaippa-alueelle oikein hyvin, jos pepunpesupaikkaa ei ole lähistöllä ja olempa lukenut netistä monennäköisiä positiivisia tarinoita näiden käytöstä jos johonkin tahroihin, ei vain lasten aiheuttamiin. Päivittäisiin hygieniatarvikkeisiin lukeutuvat ehdottomasti myös Ainun vauvojen pumpulipuikot, jotka on muotoiltu niin, etteivät ne pääse vahingossakaan luiskahtamaan liian pitkälle korvaan. Pumpulipuikot toimivat myös erittäin hyvin navan puhdistamisessa. Näitä meillä on joskus ollut ennenkin ja olen kyllä tykännyt kovasti. Vanutyynyt taas ovat oikein omiaan vauvojen herkkien silmien puhdistamisessa, kädenlämpöiseen veteen kostutetulla lapulla silmät pyyhkäisemällä on hyvä aloittaa jokainen aamu. Erityisesti, kun vastasyntyneen silmät saattavat rähmiä alkuaikoina reippaammanlaisestikin.



Kiitos Ainulle ihanasta pakkauksesta ja oikein mielelläni kerroin kokemuksiani, jotka olivatkin hyvin positiivisia. Meillä on aina tykätty Ainun tuotteista, eikä tälläkään kerralla tarvinnut pettyä. Tuttipulloakin opin oikein hyvin käyttämään, eipä se mitään rakettitiedettä ollutkaan ;)

Tähän loppuun vielä teille lukijoille ihana yllätys - sain arvottavakseni 3kpl Ainun tuotepaketteja!


1. arvan saat kommentoimalla tätä postausta
2. arvan saat liittymällä lukijakseni joko täällä blogissa (lukijat-kohta sivupalkissa), facebookissa tai instagramissa.

Jätäthän kommenttiin tiedon arpamäärästäsi, sekä toimivan sähköpostiosoitteesi - otan voittajaan yhteyttä sähköpostitse.

Arvonta-aika alkaa nyt ja päättyy äitienpäivänä, eli sunnuntaina 14.5. klo 23:59!

Testattavat tuotteet saatu yhteistyönä Ainulta. 

perjantai 28. huhtikuuta 2017

Viimeisen raskauden haikeus

Hieman haikea olo, perheemme tuntuu nyt täydeltä, ei enempää lapsia. Viimeinen raskaus oli ja meni, olin alusta asti siihen asennoitunut viimeisenä raskautena ja osasin nauttia asioista sen mukaisesti. Olen aina nauttinut raskausajasta, potkuista ja tuntemuksista. Tottakai on ollut myös kolotuksia, kipuja ja vaivoja, mutta pääasiassa olen pysynyt positiivisena. Paljon on tullut opittua raskauksien aikana, raskaus ei ole itsestäänselvyys, se on etuoikeus - lahja.

Tämän vauvan kasvun myötä saamme myydä lastenvaatteita ja -tarvikkeita pois. Ei enää tule ketään kenelle säästää. Huh. Tähän mennessä ne herkuimmat on säästetty tuleville pienokaisille, mutta tosiaan nyt säästöön jätetään vain muutama hassu, tunnearvoltaan tärkein vaate ja tavara. 





Viimeisen kolmanneksen aikana koettiin monenlaista, vauva ehti joitakin viikkoja majailemaan perätarjonnassa, todettiin raskausdiabetes, sitten tietysti alati kasvava vatsa, turvotukset, hemoglobiinin lasku rautavalmisteesta huolimatta, yksi turhauttava käynnistyspäivä päätyen kotiin nukkumaan ja tietysti loppuhuipennuksena täydellinen pikkuinen poika.

Ristiäisiä aloin valmistelemaan jo raskausaikana, ne tullaan pitämään N:n 3v synttärien yhteydessä. Kutsukortit on tilattu. Nimi on valmiina, eikä se tule olemaan Ukko, vaikka viimeaikoina olemmekin vauvaa Ukoksi kutsuneet. Itseasiassa eilen esikoisemme keksi, että vauvan nimeksi voisi tulla Ukko-Lutuna, aika ihana! Kakku on suunniteltu, tulen tekemään sen itse, kuten aiemmatkin ristiäiskakut. Mekoksi tulee mieheni suvun kastemekko, kuten muillekin lapsillemme, nauhojen väriä tosin emme ole vielä päättäneet. Meillä on ollut tapana säästää mekosta nauhat pojille, koska en tiedä tulevatko he koskaan enää kyseistä mekkoa näkemään. Sääli sinänsä, kun minulla olisi kaapissa oma vanhani, äitini häämekosta tehty kastemekko, joka olisi voinut periytyä pojista eteenpäin. Toivottavasti periytyykin, vaikka ei ole pojillamme ollutkaan. 

Raskausaikaa tulen kaipaamaan haikeudella, mutta on se vain ihana ollut päästä ulos ja lenkille! Varsinkin nyt, kun kevät on kunnolla puhjennut kukkaan. Pihamme maasta puskee yhtäkkiä krookuksia, narsisseja, sekä helmililjoja. Katujen varsilta löytyy valtoimenaan leskenlehtiä ja kaikenlaiset pikkueläimet ovat heränneet. Ihana muistella suurta masua ja niitä potkujen tuntemisia. Onneksi olen kirjannut kaikista raskauksista odotusajan päiväkirjaa, jos oikein kova haikeus iskee, niin avaan sen ja luen läpi. Tällä hetkellä olo on kuitenkin hyvä näin.

keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Kotitekoinen sima kruunaa vapun!

Vappu lähestyy, meillä se näkyy kotona serpentiinein ja ilmapalloin, lisäksi keittiössä 8 litraa valmistuvaa simaa tekee oman ihanan tuoksunsa. Meillä sima valmistetaan aina itse. Vuosien mittaan on kyllä tullut maistettua kauppojenkin erilaisia simoja, mutta mikään ei vedä vertojaan kotitekoiselle tuiki tavalliselle simalle - nam!

Jos vielä et ole tehnyt, niin hyvin ehdit edelleen!


4 litraan simaa tarvitset:

4 litraa vettä
250 g fariinisokeria
250 g sokeria
2 sitruunaa
herneenkokoinen nokare tuorehiivaa
rusinoita

Kaada sokerit suureen astiaan. Kiehauta puolet vedestä ja kaada sokerien päälle. Lisää loputkin vedet ja toisesta sitruunasta puristettu mehu. Pese ja viipaloi toinen sitruuna siman pinnalle. Liota hiiva pieneen vesitilkkaan ja lisää se kädenlämpöisen siman joukkoon. Malta odottaa rauhassa, että sima jäähtyy kädenlämpöiseksi, muutoin hiiva kuolee, eikä sima lähde käymään.

Peitä astia esimerkiksi leivinpaperilla, anna sen olla huoneenlämmössä noin vuorokausi, pullota. Lisää jokaisen pullon pohjalle jokunen rusina ja pari teelusikkaa sokeria.

Pullotettu sima valmistuu huoneenlämmössä noin kolmessa päivässä ja jääkaapissa noin viikossa. Kun rusinat nousevat pintaan on sima valmista. Muista avata korkkeja hieman kerran-pari päivässä, sillä paine pulloissa kasvaa siman käydessä.

Säilytä valmis sima jääkaapissa.



Mitkä ovat teidän perinteenne siman suhteen? Kuulisin mielelläni erilaisia ohjeita valmistuksen suhteen. Miten sinä valmistat siman?

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Käyttökokemuksia kätkythälyttimestä - toimiiko se todella?

Aikaisemmin kirjoittelinkin siitä, kuinka pidimme ehdottoman tärkeänä Nannyn hankkimista uudelle vauvallemme. Vauva syntyi pari viikkoa sitten ja nyt voin kirjoittaa käyttökokemuksiamme.



Ihan pienellä vauvalla hälytin suositellaan pidettävän esimerkiksi petauspatjan alla, sillä kevyen vauvan paino ei välttämättä koko patjan läpi välity kunnolla. Asetimme alkuun hälytinpatjan siis petauspatjan alle, vaikka kokeilimme kyllä, että se olisi toiminut myös patjan läpikin. Johto pujoteltiin kulkemaan patjan alta niin, ettei vauva vahingossakaan pääsisi siihen käsiksi. Johdon loppupätkä kiedottiin ohjeen mukaisesti sängyn pinnaa kiertäen hälytinyksikköön kiinni.

Asentaminen oli todella yksinkertaista. Paristot hälytinyksikköön, hälytinpatja paikoilleen ja johdon pujotus - tadaa! Sitten toki vielä testaus ennen käyttöä, hyvin toimi. 

Tällä hetkellä testausta on takana vajaan pari viikkoa, hälytin ei ole kertaakaan hälyttänyt tositilanteen vuoksi, mikä tietysti on positiivista. Muutaman kerran on käynyt niin, että olen unohtanut sulkea hälyttimen ottaessani vauvan pois sängystä, sitten on hetken kuluttua havahduttu nopeaan piippaukseen ja punaisen valon välkkeeseen, joka tulee ennen varsinaista korkeaa hälytysääntä. Ihan huippua, että meillä hälytin oli hankittuna jo ennen vauvan tuloa, nimittäin kotiuduttuamme sairaalasta oli kotona vastassa hyvin pian flunssa. Rauhoitti mieltämme, kun nuhaisen vastasyntyneen sai laittaa nukkumaan hälytinpatjan päälle ja näin hengitys oli tarkkailussa. Patja on erinomainen hankinta siis vaikka ei varsinaisesti kätkytkuolemaa pelkäisikään.

Pidän siitä, että laite on yksinkertainen ja helppo asentaa. Ehdottomasti positiivista on sekin, että hälytin ilmoittaa kun paristot ovat vähissä, eikä laitetta saa silloin enää käynnistettyä uudelleen. Turvallisuusseikka, kun paristot eivät pääse loppumaan kesken kaiken mitään ilmoittamatta.

Hälytinyksikön valo vilkkuu vauvan hengityksen tahdissa, joten ei tarvitse suotta tökkiä vauvaa hereille, kuten äideillä on monesti tapana. Nyt voin huoletta nukkua tai touhuta omiani, hälytin valvoo lapseni hengitystä puolestani. Itselläni on tapana aina hetki katsoa miten laite lähtee mittaamaan, kun olen laittanut sen päälle. Hyvin vilkkuu, olen positiivisesti yllättynyt ja näillä kokemuksilla voin hyvillä mielin suositella Nannya kaikille.




Hälytin saatu maahantuojalta, Oy Emmu Ab.

torstai 20. huhtikuuta 2017

Voi ei! Vauvalla ikää viikko ja perheessä jyllää flunssa!

Viikko sitten makasin Tyksissä lapsivuodeosastolla, aamupala oli syöty, ihailin täydellistä pientä ryppyistä vauvaa. Ulkonäöltään hän muistutti kaikessa suloisuudessaan punaista, vihaista vanhaa miestä. Perheemme nuorin - työnimeltään Ukko, oli syntynyt illalla.

Eilen iltapäivällä havahduin siihen, että hän tosiaan olisi pian jo viikon ikäinen. Äkkiä virittämään lightboxiin kiva teksti ja syöttämään vauva mukavien kuvien aikaansaamiseksi. Viikko on hurahtanut kovin nopeasti, kotiinlähtöpaino on ylitetty ja muutenkin asiat vauvan suhteen sujuvat oikein mukavasti. Isoveljet ovat ottaneet hänet aivan ihanasti vastaan ja hoitaisivat enemmänkin kuin annettaisiin. Erityisesti 2-vuotias herra N olisi tuon tuosta antamassa tuttia vauvalle, nyt saa olla siis silmät selässäkin, kun hän touhuilee. Todella hyvä fiilis on lasten suhteen kyllä, mitään merkkejä "toi vauva on tyhmä"-kiukuttelusta tai muusta vastaavasta ei ole, eikä niitä kyllä N:n synnyttyäkään ollut. Hyvillä mielin odotellaan siis nuoremman kasvua ja poikakolmikon suhteiden kehittymistä, sekä niitä veljesriitoja. 



Ihanista lapsista ja heidän välisistä suhteistaan huolimatta elämme vaaleanpunaisessa (vai -sinisessä..) vauvakuplassa, jota kuitenkin varjostaa huoli. Lauantaina esikoinen oli melko flunssainen, mutta se on kaiketi menossa hänellä aika hyvin jo ohi. Nyt olemme me muut vielä hyvin flunssaisia, vauvaa lukuunottamatta. Kolme kuumeista, yskivää ja nuhaista ihmistä elää samassa taloudessa vastasyntyneen vauvan kanssa. Voin sanoa, etten ole koskaan ennen pessyt niin paljon käsiäni flunssaa sairastaessaani kuin nyt. Olen tietoisesti myös jättänyt vauvan halailun vähemmälle ja yrittänyt hänet saada makuuhuoneeseen nukkumaan aina, jos hän on nukahtanut syliin.  Niin mieluusti kun pitäisinkin hänet nyt lähellä, niin tämä on välttämätöntä. Noin pieni tartunnan saadessaan menee kovin äkkiä heikkoon kuntoon. Toivotaan, että istukasta saadut hyödyt yhdessä äidinmaidon kanssa auttavat häntä pysymään terveenä. Voi miksi tämän kunnon flunssan piti iskeä juuri nyt! Kevään aikana  erityisesti esikoinen on muutamaankin otteeseen ollut hieman flunssainen, mutta nyt tämä näyttää iskeneen oikein kunnolla. Vielä tovi joudutaan odottamaan vaunulenkille pääsyä ja ihailemaan kauniita aurinkoisia päiviä ikkunoiden läpi, sääli.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...