tiistai 17. huhtikuuta 2018

Yksivuotiaan syntymäpäiväkakku

* Kaupallinen yhteistyö: Ps Puisto

Synttäripostauksessa jo vähän sivuutinkin aihetta, mutta halusin vielä palata täytekakkuun. Minulle oli selvää, että tulen tekemään kakun itse. Rakastan täytekakkujen tekemistä ja sitä, kuinka kakku hiljalleen rakentuu mitättömästä pohjasta lopulliseen ulkonäköönsä. Parhaimmillaan kakku on silloin, kun se on selkeästi tarjoilupöydän kruunu, huomion keskipiste. 

Olen useamman vuoden ajan tehnyt pääasiassa massakakkuja, viime vuodet ovat olleet selkeästi niiden kulta-aikaa. Nyt kuitenkin erilaiset nakukakut, sekä valuvat kakut ovat olleet hittejä ja halusinkin pöytäämme koristamaan ns. semi-naked drip-caken, eli semi-nakun valukakun. 



Kakkupohjana toimi tumma, suklainen kakkupohja (tässä kohtaa päätin mennä sieltä, mistä aita on matalin ja ostin pohjat valmiina kaupasta, todella epätyypillistä minua). Välissä oli sekä mustikkaa, että valkosuklaatäytettä. Pintaan sipaisin marshmallow fluffia, eli vaahtokarkkilevitettä ja valuva osuus on suklaista candy meltsiä jatkettuna öljyllä. Päälle kävin läheisestä kukkakaupasta hakemassa neilikoita, sekä morsiusharsoa, eukalyptuksen oksat olivat muovia. 

Viime silauksen kakkuun toi ehdottomasti Ps Puiston valmistama uniikki kakkukoriste. Heidän verkkokaupastaan löytyy kylttejä, koristeita ja erilaisia kirjaimia valmiina, mutta niiden lisäksi on mahdollista tilata täysin uniikki puinen koriste, valikoimaa on todella laajasti. Miksei vaikka ristiäiskakkuun lapsen nimi? Tai eteiseen perheen sukunimi hyllyä koristamaan? Väri- ja fonttivaihtoehtoja on useita ja jokainen työ luonnostellaan yksilöllisesti täydellisen lopputuloksen saamiseksi. Suosittelen kurkkaamaan heidän galleriansa, silmää hivelevän kauniita tuotteita! Itselleni jäi luottavainen ja hyvä fiilis, kun sähköpostitse sain luonnoksesta kuvan hyväksyttäväkseni. Postikin hoiti osuutensa huolella ja erinomaisesti pakattu paketti saapui ehjänä perille hyvissä ajoin. 


maanantai 16. huhtikuuta 2018

Paljon onnea yksivuotias!

Vielä tänään sinä painat varovasti
jalkasi lattialle ja tunnustelet
kestääkö se askeliesi painon.

Vielä tänään tarraat kiinni käteeni
ja liikut hitaasti samaan tahtiin kanssani. 
Mutta riemastuneessa ilmeessäsi on jo
lupaus huomisesta:
Minä menen, minä juoksen,
minä lennän eteenpäin! 
Pysykää perässä,
olen matkalla seikkailuun!


Vietimme S:n synttäreitä lauan
taina, ilma oli aurinkoinen ja väki iloista. Vanhempani olivat apunani, koska M oli edellisenä päivänä iltavuorossa ja lauantaina aamussa. En halua edes kuvitella, kuinka aikaisin minun olisi pitänyt lauantaiaamuna aloittaa, että olisin yksin ehtinyt hoitaa lapset, koiran ja kaikki valmistelut ennen vieraiden saapumista. Nyt oli sopivan rentoa ja saimme kaiken ajoissa hoidettua. Tarjoiluista suurimman osan olin tietysti tehnyt jo edeltävänä päivänä valmiiksi.

Lahjaksi S sai kaikenlaista hyödyllistä, niin välikausihaalaria, leluja, vaatteita, kuin 1v-kuvauksenkin. Kaikki oikein mieluisia ja tärkeitä juttuja, vuoden kuluttua taidetaankin mennä enemmän sillä lelulinjalla, kun päivänsankari itsekin jo ymmärtää päivän päälle jotakin.

Kuvat puhukoot puolestaan. 

Tarjolla oli täytekakkua, paikallisen donitsikärryn donitseja, mangojuustokakkua, chili-tonnikalapiirakkaa ja kinkkuvoileipäkakkua.


Päivänsankarin piti tietysti saada maistaa kakkua ihan itse, pieni pala taisi päätyä suuhun asti, muut sotkettiin ympäriinsä.

Semi-naked drip-cake, puinen tekstikoriste on Ps Puiston käsialaa.


Isoveli auttoi lahjojen avaamisessa, kun S keskittyi lähinnä syömään lahjapaperia. 


perjantai 6. huhtikuuta 2018

Testissä Semperin valmispuurot + KILPAILU

* Kaupallinen yhteistyö Semper

Tiedätkö sen hetken, kun pakkaat tavaroita reissuun ja pohdit kuumeisesti mikä olisi helppoa ravintoa plusmiinus 1-vuotiaalle? Entä sen hetken, kun arjen askareissa meneekin odotettua pidempään ja iltapalaa olisi saatava heti saadaksesi lapset ajoissa nukkumaan? Tai sen, että tiedät täysin kokkaustaidottoman miehen olevan välipalanvalmistusvuorossa sinun ollessa lenkillä? Niinä hetkinä kaipaa jotain helppoa ja nopeaa, mutta ei kuitenkaan epäterveellistä. 



Saimme testiin Semperin puuroja ja niitä onkin ahkerasti maisteltu. Tärkeimpänä testihenkilönämme toimi kuopuksemme, mutta 3-vuotias keskimmäinenkin tahtoi ehdottomasti maistaa. Ja kyllä minäkin olen mielenkiinnosta maistanut. Puurot maistuivat hyvin kaikille maistajille (jopa niin hyvin, että tekisi melkein mieli tehdä itselle oma annos, haha!), maustamattomat puurot miedompina ja hedelmäiset makeampina. Pian ensimmäisen vuoden täyttävä nuorinkin aukaisi reippaasti suunsa lusikan lähestyessä, kun yleensä hän huitoo ja leikkii ruokailun aikana.


Valmistus


Puurojen valmistus sujuu ihan jokaiselta, jopa siltä, joka seisoo keittiössä peukalo keskellä kämmentä. Vesi lautaselle ja mikroon (tai vaikka vedenkeittimeen hotellihuoneessa), sen jälkeen sekoitellaan jauhetta mukaan, kunnes puuro tuntuu sopivalta. Paketin kyljestä löytää ihan tarkat määrät annoksen tekemiseen, mutta meillä mentiin pääasiassa ihan mututuntumalla. Helpompaa valmistustapaa ei voisi olla. Hyvä vaihtoehto tavallisen puuron tilalle kiireisiin hetkiin!



Viikko testausta takana, miten jatkossa?


No, jos kuvittelen itseni seisomaan puurohyllylle ja miettimään puurovalintaa, vaihtoehtoja on useita - merkit ja makuvaihtoehdot pyörivät silmissä. Ostopäätökseen vaikuttaa paljon maininta sokerittomuudesta, sekä lisätty rauta, kalsium, jodi ja D-vitamiini. Näissä puuroissa ravintoaineita on suositusten mukaisessa suhteessa, sillä ne on kehitetty ravitsemusasiantuntijoiden johdolla. Paketit ovat selkeitä ja niistä käy hyvin ilmi niiden sisältö, ne eivät sisällä ylimääräistä roskaa (kuten väriaineita, keinotekoisia aromeja, torjunta-aineiden jäämiä, raskasmetalleja tai lisä- ja säilöntäaineita). Kaiken kruunaisi, mikäli valikoimiin vielä saataisiin täysin maidoton versio, joten sitä odotellessa.

Voisin hyvin kuvitella ostavani näitä puuroja jatkossakin, koska ne on todetty hyvänmakuisiksi, helpoiksi ja toimiviksi, lisäksi paketit ovat helppokäyttöisiä ja uudelleen suljettavia. Kokonaisuudessaan ne on nyt todettu erittäin toimiviksi, joten näytän niille ehdottomasti peukkua!



Osallistu kilpailuun ja voita 150€ hemmottelupalkinto!


Kerro mikä Semperin tuotteista on sinusta mieluisin ja voita 150€ arvoinen lahjakortti Holiday Club-kylpylään. Osallistu kilpailuun allaolevasta linkistä 5.5.2018 mennessä. Ilmoitamme voittajalle henkilökohtaisesti.

Osallistu kilpailuun tästä!

Vastanneiden nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Lisätietoja Otavamedia Oy:n rekisteriselosteesta.

keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Go fat go - lähtikö se läski liikkeelle?

Alkuvuodesta kirjoittelinkin, kuinka on aika kohdata elämäntaparemontti. Se on edennyt mukavasti ja positiivista ekstraa toi verkkovalmennuksena toteutettu dieetti, ensimmäinen kokeilemani. Fitfarmin Jutan ja Bullin kolmen viikon Go fat go-dieettiä on nyt ohi reilu 2/3, eli kaksi ja puoli viikkoa kolmesta. Mukaanlähteminen tapahtui itselläni vähän yllättäen, paria päivää aiemmin törmäsin ilmaiseen verkkovalmennukseen facebookissa ja klikkasin itseni mukaan. Olinhan miettinyt painonpudotusta jo vuosia ja alkuvuodesta siinä petrannutkin, joten tämä oli hyvä juuri nyt!



Ennen aloituspäivää kävin vähän ostelemassa kaupasta ruoka-aineksia ja kaksi viikkoa sitten maanantaina se alkoi. Ensimmäisinä parina päivänä oli lievää päänsärkyä ja näläntunnetta. Sittemmin nuo vaivat ovat täysin häipyneet ja on jopa vaikeuksia saada syötyä se määrä, joka tähän diettiin on määrätty. Tarkempia ohjeita en tietystikään saa tässä jakaa, mutta sanotaanko näin, että kasvikset ja proteiini näyttelevät suurta osaa, ruoka-aineet punnitaan tarkasti. Lisäksi on tietty määrä päiviä, jolloin tulee kuntoilla ohjeiden mukaan. Valittavana on kotitreeni tai kuntosalitreeni, minä valitsin kotitreenin. Mieletön tsemppi tulee tietysti valmentajien videoista, sekä viesteistä, mutta myös muista mukanaolijoista. Fitfarmin sivuilla on oma foorumi, jossa voi kysyä ja ihmetellä, mutta lisäksi on vapaampimuotoinen fb-ryhmä, jossa reilu parikymmentätuhatta ihmistä tsemppaa toisiaan ja jakaa ruokaohjeita, ihan mieletön yhteishenki! Kokonaisuudessaan tässä valmennuksessa on tällä hetkellä mukana yli 60 000 ihmistä ja mikäli kaikki pudottavat (ja pudottavatkin, jos vain noudattavat ohjeita) painoa on se aikamoinen määrä hävitettyä läskiä. Vau.



Joka aamu olen käynyt vaa-alla ja tähän mennessä painoa on lähtenyt 3,7kg. Pari päivää olen ollut kovassa flunssassa, syöminen ja liikunta on jäänyt taka-alalle, mutta paino on silti pudonnut niinäkin päivinä. Ennen ja jälkeen kuvissa muutos on huomattava, vatsan seutu on pienentynyt selkeästi. Kuvia en kuitenkaan aio tässä jakaa, sillä en halua olla vastuussa painajaisistanne vähäpukeisesta minusta, joten saatte tyytyä uskomaan, että muutosta on tapahtunut, haha! Harmikseni en ole ottanut mittoja, olisi täytynyt sekin tehdä heti alkuun.

Tavoitteeni olisi tiputtaa tämän kolmen viikon aikana neljä kiloa ja jatkaa siitä terveellisempien tottumusten mukaan painonpudotusta. Aivan samanlaisena ruokavaliota ei saa jatkaa pidempään, niin tiukaksi se on suunniteltu, mutta hiljalleen sitä muokataan ja ruokamääriä nostetaan. Terveellisesti toki, enkä samaan sokeri- ja hiilariähkyyn halua enää itseäni ajaakaan. Kuten Juttakin on sanonut, Go fat gon aikana on tarkoitus opetella syömään puhtaammin ja sen on tarkoitus olla osa suurta elämänmuutosta, ei vain dieetti, jonka jälkeen palataan takaisin vanhoihin tapoihin. 

torstai 29. maaliskuuta 2018

Kotitreeniä ruuhkavuosien keskellä + ARVONTA

*Kaupallinen yhteistyö Kidspot & Suomen voimistelutuote


Meiltä löytyy lapsille kaikenlaista aktiviteettia, mutta kuten monella muullakin ruuhkavuosia elävällä vanhemmalla me aikuiset tuppaamme helposti unohtumaan; kun pitää ne pyykit laittaa / tehdä ruokaa / viedä koira ulos / käydä suihkussa / mitä milloinkin. Varsin kiirettä pitää ja se oma hyvinvointi herkästi jää taka-alalle. Illalla rentoudutaan mielummin herkkujen, kuin lenkin ääressä.

Olen jo tovin opetellut uutta elämäntapaa ruokailun ja liikunnan suhteen,  lisäboostia kotitreeniin saatiinkin asettamalla Suomen voimistelutuotteen leuanvetotanko, sekä voimistelurenkaat keskeiselle paikalle - niitä ei voi nimittäin nyt ohittaa huomaamatta! Vaikka toisaalta ne soveltuvat sisustukseen tosi kivasti.


Kiinnitimme tosiaan leuanvetotangon makuuhuoneemme oviaukkoon ja voimistelurenkaat siitä roikkumaan. Tokihan renkaat voisi kiinnittää myös kattokannakkeilla, mutta tässä tilanteessa toimivampi oli kiinnittää suoraan leuanvetotankoon. Ja hei, ne saa halutessaan helposti siirrettyä muualle, jos jonain päivänä tahdomme kattokannakkeet ottaa käyttöön.

Leuanvetotanko valmistetaan Lempäälässä suomalaisesta koivusta mittojen mukaan, enimmillään 130cm leveään oviaukkoon. Tanko on ovaalin muotoinen ja sen kiinnitys tapahtuu kahden ovenkarmiin ruuvattavan kannakkeen avulla, tarvittaessa tangon saa erittäin helposti vain nostettua pois paikoiltaan. Leuanvetotangon kantavuus on 120kg.

Puiset voimistelurenkaat ovat suomalaisista raaka-aineista Suomessa valmistetut, renkaiden koon ja hihnan pituuden saa päättää itse kahdesta vaihtoehdosta. Hihnojen värejä on valittavissa useampia, renkaita on saatavilla koivun, sekä valkoisen värisenä. Aikuisille tarkoitetut renkaat kestävät 300kg painon. Mikäli innostut harkitsemaan tilaamista, niin vinkkinä, että tällä hetkellä mukaan saa treeniohjelman, sekä netin kautta katsottavan temppukoulun lapsille.

Tietysti lapset riekkuvat renkaissa enemmän, mutta nyt on hyvä vanhempienkin treenata. Ei ainakaan voi sanoa, että olisi liian työlästä, voimistelurenkailla rannekipuisen punnerruksetkin käyvät helposti. Ja nyt ei voi vedota siihen, että voimisteluvälineet olisivat lastenhuoneessa, kun lapset illalla nukkuvat. Ei enää tekosyitä!




Sitten tähän loppuun teille se ARVONTA.


Voittaja saa valita haluaako leuanvetotangon vai aikuisten valkoiset voimistelurenkaat valkoisilla hihnoilla.

1. Kommentoi kumman tuotteen valitsisit, mikäli valinta olisi leuanvetotanko mainitsethan myös ovenkarmin sisämitan.
2. Jätä kommenttiin myös toimiva sähköpostiosoitteesi, olen voittajaan yhteydessä sähköpostitse.
3. Lisäarvan saat mikäli seuraat minua Instassa tai Facebookissa, mainitsethan tästä kommentissa.

Arvonta-aikaa on sunnuntaihin 8.4. klo 23:59 saakka, arpaonnea!

perjantai 23. maaliskuuta 2018

Äiti, joka hurahti vaaleanpunaiseen

Kun 12 vuotta sitten muutin pois kotoa oli minulla hyvä määrä kaikenlaista omaa kotia varten. Iittalan kirjavanraidallinen Origo-astiasto oli kerätty hiljalleen vuosien aikana, kirkkaat värit olivat mun juttu. Huoneeni seinät olivat jokainen eri värillä maalattuja, mustaa vastapäätä oli valkoinen ja sinistä punainen. Verhot olivat räikeän raidalliset.

Ensimmäinen yhteinen koti oli sekoitus kaikenlaista - osa tavaroista oli saatu, osa ostettu. Esillä oli jos jotakin riemunkirjavaa, eivätkä huonekalut mätsänneet yhteen tippaakaan. Ikkunoissa roikkui pitkälti Marimekon Unikkoa tai Kaivoa ja se oli muuten se juttu silloin. Marimekon kulta-aikaa ainakin meidän taloudessa. 17-vuotias ensimmäiseen yhteiseen kotiin miesystävän kanssa muuttanut teini oli aika ylpeä siitä värien sekamelskasta, olihan kyseessä kuitenkin oma koti, ei enää oma huone vanhempien luona.

Käännekohtana luonnonvalkea sohva


Kun muutimme pian toiseen yhteiseen asuntoomme kerrosta ylemmäs, ostimme uuden sohvan. Se oli Suomisoffasta osamaksulla ostettu luonnonvalkoinen suuri divaanisohva - unelmiemme täyttymys. Hiljalleen räikeät ja toisiinsa sopimattomat kalusteet väistyivät ja tilalle ilmestyi valkoinen, sekä sisustus muuttui modernimpaan suuntaan. Olohuoneen pöydällä kuului olla Deko-lehti ja haaveilin Tuplakupla-valaisimesta (ei sillä, ettenkö voisi sellaisen vieläkin hankkia), mitä vähemmän esineitä, sen parempi. Raisioon tullut Ikea mahdollisti nuorenparin helpon sisustamisen halvalla. Pian sohvaa seurasivat valkoinen sohvapöytä, tv-taso ja ruokapöytä. Kaikki alkoi olla valkoista. Valkoinen, modernimpi vaihe kestikin joitakin vuosia, pientä väriä toivat vuodenaikoihin sopivat koriste-esineet, sekä verhot.

Kohti maalaisromantiikkaa


Nykyisessä kodissamme huonekalut ovat maalaisromanttisempia. Nykyään arvostan enemmän täyspuuta kuin lastulevyä, vaadin huonekaluilta enemmän. Huonekaluja ei juurikaan tule enää Ikeasta haettua, vaikka en pidä sitä huonona vaihtoehtona siltikään. Useita kalusteistamme olen löytänyt käytettyinä torista, ruokapöytämme taas on mittatilauspöytä yksityiseltä tekijältä. Iittalan Origot ovat vaihtuneet Arabian Arcticaan, sekä Apilanlehden Momentsiin, kahvipöytään katamme Pentikin Vaniljaa. Valkoinen on edelleen se juttu, mutta se on saanut rinnalleen romanttisempia vaikutteita. Aivan uutena asiana minuun iski viime vuonna innostus vaaleanpunaiseen. Ei liikaa, vaan sopivasti, siten että miehelläni ei ole liian pinkki olo kotona.. Liika pinkki tuo itsellenikin lähinnä mieleen Hello Kittyn ja pikkutytön huoneen, hyh. Ripaus hennon vaaleanpunaista sinne tänne, sekä tulppaanit maljakkoon niin on oikein sopiva.






Niin vain mieli muuttuu, eikä koskaan saisi sanoa "ei koskaan", minä kun niin olin vannottanut inhoavani vaaleanpunaista..


Onko sinulla jokin asia sisustuksessa, jota et ole voinut sietää ja sittemmin alkanut tykkäämään? 

Kerro mulle, haluan kuulla!

Ps. Meidän menoa (ja sitä vaaleanpunaista sisustustakin) pääset seuraamaan Instassa, sekä facebookissa. Klikkaa mukaan!

lauantai 17. maaliskuuta 2018

5 x 3 hyvää elämässäni

Aivan ihana istua hetkeksi pohtimaan positiivisia asioita. Viime aikoina olen huomannut, kuinka ihmiset keskittyvät pitkälti negatiivisuuteen ja ympäriinsä vallitseva valituksen määrä on valtava. Unohdetaan ne hyvät asiat ja keskitytään huonoihin, paha fiilis leviää kuin kulovalkea erityisesti netin kautta. Itse onnekseni olen melkolailla positiivinen ihminen, joten tämä ihanan Millan heittämä positiivisuushaaste oli oikein sopiva. 



KOLME HYVÄÄ ASIAA PÄIVISSÄNI


Lapset. Vanhin on jo sen ikäinen, että hänen kanssaan voi käydä hyvinkin syvällisiä keskusteluja. Meillä on aivan ihana yhteys ja hän tietää, että äidille voi aina kertoa mistä tahansa. Keskimmäinen on ihana vekkuli hauskoineen juttuineen. Jonon jatkona tietysti nuorin yrittää pysyä veljiensä perässä. Rakastan katsoa kuinka tämä trio toimii yhdessä, isommat hellästi ohjaavat nuorempiaan ja nuoremmat hakeutuvat ihaillen isompiensa luokse. 

Perhe, en vain tiedä mitään parempaa. Olemme mieheni kanssa olleet kuin paita ja peppu aina ja lasten syntymän myötä vielä enemmän. Vapaapäiviä suunnitellessa mietimme ensin yhteisiä puuhia, sitten vasta muita.

Onnellisuus. Mulla on vain niin hyvä fiilis tästä kaikesta. No okei, on joskus niitä huonojakin päiviä, mutta pääasiassa onnellisuudentunne on hyvin paljon läsnä.


KOLME HYVÄÄ ASIAA MINUSSA


Iloisuus. Itse pidän iloisuutta hyvänä asiana, mutta olen kuullut joskus kommenttia siitä myös negatiiviseen sävyyn; "Miksi sä aina hymyilet?". Tosiaan hymyilen herkästi, vaivaantuneenakin. Mutta pääasiassa hymyn syy on ilo.

Positiivisuus. Pyrin hakemaan kaikesta jotain positiivista, kaikella on tarkoituksensa. 

Perhekeskeisyys. Perhe tulee aina ensin, ihan kaikessa. 


KOLME HYVÄÄ ASIAA ELÄMÄSSÄNI


Onnellinen elämä, lapsuudesta lähtien olen elänyt hyvin turvattua elämää. Minulla ei ole kokemusta väkivallasta, huumeista tai alkoholiongelmista. Meillä on aina ollut kaikki oikein hyvin. Vanhempani olivat mallivanhemmat (ja toki ovat sitä edelleen), joiden suojissa minun oli hyvä varttua. Sittemmin olen saanut ihanan parisuhteen, joka viime kesänä muuttui vihdoin kahdentoista vuoden jälkeen avioliitoksi.

Läheiset henkilöt. Omiin vanhempiini olen lähes päivittäin yhteydessä, samoiten appivanhemmat ovat tulleet hyvin läheisiksi. Luotettava, iloinen ja mukava suhde kaikkiin, kenenkään kanssa ei tarvitse riidellä, eikä ole epämieluista olla.

Tavoitteet saavutettuna, ainakin lähes. Jokainen tietää sen listan ja suunnitellun iän, johon mennessä lapsena on kuvitellut toteuttaneensa kaikki suunnitelmansa, mulla ollaan jo ihan lähellä maalia. Minulla on ihana mies, ihanat lapset, pari kissaa, koira. Ammatti ja vakityö. Asumme lähes omakotitalossa (paritalossa) ihanalla seudulla omakotitaloalueella, mutta kuitenkin lähellä kaikkea. Vielä jonain päivänä se omakotitalo tältä samalta seudulta, sitten on kaikki tavoitteet saavutettu.


KOLME HYVÄÄ ASIAA TÄNÄ VUONNA


Kuopuksen yksivuotissynttärit.

Minun kolmekymppiset, voi apua! Viimeksi kymmenen vuotta sitten olen juhlinut omia syntymäpäiviäni, en ole pitänyt itseäni juhlien arvoisena. Tällä kertaa ajattelin olla itsekäs ja järjestää itselleni synttärit. Kieltämättä astun epämukavuusalueelle, mutta jos nyt tosiaan kerrankin ajattelisin ihan itseäni. 

Joulu, joka vuosi. Ja muutkin juhlapyhät. Ja lomat. Perheen kanssa vietetty aika.


KOLME HYVÄÄ ASIAA BLOGISSANI


Kehitys, olen kehittynyt aivan valtavasti alkuun verrattuna.

Huolettomuus, positiivisuus. Olen joskus kuullutkin kommenttia tekstieni perusteella siitä, että taidan olla melko rauhallinen ja positiivinen persoona. On mukava, että luonteenpiirteitäni välittyy postausteni kautta tehden blogistani minunlaiseni.

Kaksplus, meillä verkostolaisilla on aivan ihana yhteishenki. Tsemppaamme ja ohjeistamme toisiamme, on ollut kunnia saada tutustua niin mahtavaan joukkoon samanhenkisiä bloggaajia. 


KOLME BLOGGAAJAA, JOTKA HAASTAN VASTAAMAAN


Laurajohanna, kolmen lapsen äiti, lapsiperhearkea, ratsastusta, hyviä vinkkejä ja ajatuksia.

Kaunis Karuselli, 4-vuotiaan tytön äiti Tanja pohtii äitiyttä rehellisen avoimesti, ekstramaininta aivan ihanista synttäripostauksista ja rohkeudesta aikuisiän aknen suhteen.

Touhulandia, ihanilla värikkäillä kuvilla varustettu kolmen lapsen äidin blogi. Päiväkotitäti, kuten minäkin. 




Lisää meidän arkea näet sekä Instagramissa, sekä Facebookissa, liity ihmeessä mukaan! 

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...