Kaksplus.fi

tiistai 19. syyskuuta 2017

Pehmeitä sämpylöitä välipalapöytään

Tämä on luotto-ohjeeni, jolla tulee säännöllisen epäsäännöllisesti tehtyä sämpylöitä. Näistä tulee ihanan pehmoisia ja uppoavat kyllä ainakin meidän taloudessa jokaiselle, nam! Muunneltavuuskin on plussaa, sekaan on helppo heittää vaikka porkkanaa, siemeniä tai juustoa, siitä vain mitä mieleen juolahtaa.



10kpl sämpylöitä:


3 dl maitoa
1 pussi (25 g) hiivaa
1 tl suolaa
1 tl sokeria
7 dl vehnäjauhoja
60 g voita

1. Lämmitä maito haaleaksi.
2. Sekoita kuivat aineet keskenään, itse käytän vaihdellen eri jauhoja / hiutaleita.
3. Lisää kuivat aineet hiljalleen sekoitellen maitoon.
5. Lisää huoneenlämpöinen rasva ja vaivaa, kunnes taikina irtoaa kulhon reunoista. 
6. Peitä liinalla, anna kohota kaksinkertaiseksi.
7. Vaivaa, tee 10 sämpylää, jauhota ne ja anna kohota liinan alla lämpimässä.
8. Paista 250-asteessa noin 10-15 minuuttia, kunnes sämpylät ovat kauniin kultaisia.

lauantai 16. syyskuuta 2017

DIY lapsen kädenjälki taikataikinasta

Lupasin vanhemmilleni painaa nuorimman käden- ja jalanjäljen. Sitä vartenhan myydään erilaisia settejä mm. lastentarvikeliikkeissä. Ajattelin kuitenkin kokeilla taikataikinaa, sen saa halutessa kiinnitettyä kehykseen, tai taakse voi liimata kiinnitysnarun, tai vaikka tehdä valmiiksi uuniin laittaessa pienet kolot naruille.

Vielä maalaamaton, tästä näet hyvin taikinan normaalin värin.

Taikataikina:


3dl vehnäjauhoja
1dl suolaa
1,5dl vettä

Sekoita ainekset keskenään ja anna taikinan tekeytyä muutama tunti. Muovaile haluamasi kuvio. Mikäli taikina tuntuu liian tahmaiselta, voit lisätä vehnäjauhoja hyvän tuntuman tavoittaaksesi.

Aseta muovailusi leivinpaperille ja paista uunissa 100-asteessa ainakin pari tuntia, kunnes muovailut ovat kuivia. Kuivumisen kesto riippuu kuvioiden paksuudesta ja ne kuivuvat myös huoneenlämmössä, mutta tällöin aikaa kuluu huomattavasti enemmän.

Mikäli tahdot teoksista tietyn värisiä, voit värjätä taikinan ennen muotoilua elintarvikeväreillä tai teosten jo kuivuttua maalata vesiväreillä.

Tästä vinkkiä vaikka isän- tai äitienpäivään. Tai miksei joululahjaksikin. 

tiistai 12. syyskuuta 2017

Posti hoi, miksi karkoitat asiakkaasi?

Viime aikoina postin toiminta täällä meilläpäin on ollut ihan luokattoman huonoa. Ja kuinka sattuikaan, että silmiini osui uutinen siitä, kuinka posti tulee jälleen nostamaan hintojaan. 

Tässä parin kuukauden sisällä tosiaan meillä on ollut ongelmia postin kanssa useammankin kerran. Yksi Tohvelisankarin tossulähetys jäi uupumaan kokonaan, en tiedä palautuiko se koskaan takaisin Tohvelisankarille vai jäikö matkan varrelle. Lisäksi yksi minun pakettini tuli 1,5 viikkoa myöhässä, onnittelukirje on ollut matkalla viikon ja yhdet ostamani hääkorut (mikäli myyjä niitä koskaan edes postitti...) ovat edelleen häviksissä. Kaiken kruunasi viime viikolla miehelleni saapunut kirjatun kirjeen saapumisilmoitus, menimme postista kirjettä hakemaan ja kas, sitähän ei löytynyt! Ihan käsittämätöntä. Vihdoin monen kerran utelujen jälkeen kirje olikin ilmestynyt postiin tänään! Kaiken tämän lisäksi postia ei enää jaeta kaikkina arkipäivinä. Mielestäni tuntuu aivan hullulta, että posti - POSTI, jonka pitäisi jakaa POSTIA, hoitaa postinjaon noin kelvottomasti ja tarjoaa palveluita nykyisin laidasta laitaan. Postinjaon kun pitäisi olla se pääasia, johon yritys nimeltä Posti keskittyy. 



Näistä syistä tänä vuonna jätämme joulukortit kokonaan postittamatta, sekä tulen välttämään nettikirppisostoksia nyt toistaiseksi. Onkohan Postilla käynyt mielessä, että hintoja nostamalla ja palvelun laatua laskemalla häviävät ne vähätkin asiakkaat? Päinvastoin hintoja laskemalla ihmiset jälleen aktivoituisivat ja varmasti netin kautta tehtävä kaupankäynti lisääntyisi. Maksikirjeen poistuminen jokin aika sitten oli yksi suurin tekijä miksi minä olen todella paljon vähentänyt juurikin nettikirppisten käyttämistä. Ei ole mielenkiintoa maksaa paketin verran postimaksuja esimerkiksi lapsen muutaman euron vaatteesta, joka ei kuitenkaan mahdu ihan kirjekuoreenkaan. Miksiköhän Kiinasta tilattujen tuotteiden määrä kasvaa räjähdysmäisesti? No tietysti ne halvat tuotteet, mutta myös postimaksun edullisuus. 

Kiitos, olen puhunut.

tiistai 5. syyskuuta 2017

Lapset häissä - 7 keinoa saada heidät viihtymään

Häät, paljon lapsia, kauniita vaatteita, paikoillaan istumista ja virallisia osuuksia. Joku voisi ajatella sen olevan täysi katastrofi, me taas halusimme tuoda häistä lapsille hauskan ja kivan muiston sen sijaan, että he muistaisivat juhlamme jäykkänä pönötyksenä ja tylsistymisenä. 

Aloitetaan ihan alusta. Meillä itsellämme on 3 lasta. Minä olen lastenhoitaja ammatiltani. Oli päivänselvää, että jotain ekstraa tuli olla - ja mielellään paljon! Ajatus jäykistä juhlista oli painajainen. Me halusimme lapsellisista häistä luoda uhan sijaan mahdollisuuden.

Tässä teille kaikki 7 keinoa, joilla me ehkäisimme lasten tylsistymistä häissämme:

1. Puuhakirja 

Vuosi häitä ennen Pinterest laulamaan ja hakusanoja hakusanojen perään. Kuvia, sekä erilaisia hääaiheisia tehtäviä alkoi löytymään kuin sieniä sateella. Canva-nettisivua käyttäen sain puuhakirjan luotua, lopulta se ihan vain tulostettiin ja niitattiin kiinni. Nyt oli lapsille puuhaa niiksi hetkiksi, kun pitäisi malttaa hetki odottaa vuoroaan, esimerkiksi aikuisten vielä ruokaillessa. Puuhakirjat jaettiin suoraan pöytiin, värikynät niihin löytyivät edullisesti Tigerista, ne solmimme narun kanssa nipuiksi.

Täältä löydät puuhakirjamme, lataa se koneellesi ja tulosta kuvat niin, että 2 sivua tulostuu aina yhdelle sivulle, niin ja mielellään kaksipuoleisesti. Silloin saat taiteltua sivut kauniisti ja kiinnitettyä keskeltä joko pitkällä nitojalla tai vaikka ihan narulla. Tuolloin aina vasen sivu jäi valkoiseksi, johon oli tilaa piirtää halutessaan (mikäli tulostat niin, että normaalille paperille tulee kuva molemmille puolille näkyy se inhottavasti läpi).



2. Leikkinurkkaus 

Ulkona oli runsaasti tilaa leikkiä. Sieltä löytyivätkin muunmuassa saippuakuplien täyttöpiste (lapset kun kuitenkin kaatavat ne saippuakuplanesteet maahan, niin saavat itkun sijaan täyttää pullonsa uudelleen), renkaanheittoa, sulkapalloa ja minigolfia. Sateen, sekä polttavan auringon varalle leikkinurkkaan oli laitettu suuri katos suojaksi.



3. Photobooth 

No, tämä oli kaikille vieraille, mutta helppokäyttöisyytensä ansiosta myös erityisesti lapsille. Kamera seisomaan jalustalle, tarkennus tunnistamaan hymy, kaukolaukaisin (kiinasta, maksoi ehkä 5e) ja erilaista kuvausrekvisiittaa. Kuvat olivat aivan ihania ja jokainen omanlaisiansa. Ja voi miten hauskaa kaikilla oli, naurua ja riemua kuului erityisesti tästä pisteestä. 


4. Vesiämpärileikki

Olin värvännyt veljeni kaatelemaan juhlien aikana vettä ämpäristä toiseen. He siis kävelivät ihmisten keskelle ja mitään sanomatta kaatoivat vettä ämpäristä toiseen ja poistuivat. Tämä tapahtui useamman kerran illan aikana ja sai aikaan kysyviä katseita. Illalla lasten discon aikana ämpäreissä ei enää ollutkaan vettä, vaan niistä heitettiin karkkia suoraan tanssivien lasten päälle! Voin kertoa, että lattialla olleet karkit katosivat parissa minuutissa!



5. Salatehtävät

Baaritiskillä oli kaksi kulhoa, toinen täynnä salatehtäviä ja toinen salatehtävälappujen palautusta varten. Tehtävät olivat sekä aikuisille, että lapsille suunnattuja. Toki riettaimmat jätetty pois, koska arvattavaa oli, että lapset tekisivät näitä innolla. Lähes kaikki tehtävät tulikin tehtyä illan aikana, itse tehtävät löytyvät omasta postauksestaan. Discon yhteydessä arvottiin pieniä palkintoja tehtäviä tehneille.



6. Hääbingo

Häälehtemme takakannesta löytyi hääbingo, eli käytännössä sieltä siis rastiteltiin tapahtuneita asioita ja hihkaistiin bingo heti viiden suoran saatuaan. Tämä päättyikin yllättävän nopeasti ja olisi melkein saanut jatkua pidempäänkin. Voittajalle oli luvassa pieni palkinto.



7. Lasten disco

Lasten mielestä varmasti odotetuin ohjelmanumero! Luvassa ei ollut mitään Ti-Ti-Nallea, eikä Fröbelin palikoita, vaan suoraan esikoisemme kaveripiirin suosikkeja koulun discoista. Tietysti kannattaa valita sellaisia kappaleita, jotka iskevät, riippuu paljon siis lapsivieraiden iästä. Ennen musiikkia jaoimme kaikille lapsille sellaiset loistavat tikut, jotka sai halutessaan taitettua rannerenkaiksi. Pieni, edullinen, mutta hauska muisto lapsille! Antti Tuisku, Robin, Vesala yms. raikasivat sen 40 minuuttia ja hiki tuli tanssiessa. Huh huh! Meillä kotona oli liikkeitä harjoiteltu koko kesä, kevätkin oikeastaan. Boom kah, Hula hula ja Keinutaan sujuivatkin vanhasta tottumuksesta. Hyvä pojat! Discon ajaksi viritettiin lavalle videotykki, josta musiikkivideot pyörivät.


sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Täytyykö vauvan harrastaa?

Pitääkö vauvan kanssa harrastaa? No ei. Vauva ei kaipaa kuin vanhempiaan, hän ei tarvitse viihdykettä tai virikettä kodin ulkopuolelta. Monesti kuitenkin äiti kaipaa jotain muuta, kuin niitä neljää seinää ja kahdenkeskistä vauva-arkea. Siitä syystä tarjontaa on vaikka kuinka ja onhan se hyvä. Kotiäitien yksinäisyys on kovin yleistä, vauvan kanssa harrastaessa tapaa muita samassa tilanteessa olevia ja pääsee hetkeksi muiden aikuisten seuraan.

Syksyn lähestyessä kävin läpi vaihtoehtoisia harrastuksia minulle ja vauvalle. N käy kerhossa kaksi kertaa viikossa, niiden aikana olisi täydellinen ajoitus käydä jossain. Tokihan vauvan kanssa voisi olla vain kotonakin ja nauttia hiljaisuudesta, mutta kaipasin jotain. Ja eipä tuo ylimääräinen liikunta minullekaan pahaksi ole. Esikoisen aikana kävimme vauvauinnissa, se oli aivan ihanaa! Nyt kuitenkin, kun mukana olisi isompikin lapsi, niin molempien vanhempien tulisi aina olla mukana ja tiedän, ettei se mieheni työvuorojen vuoksi onnistuisi mitenkään. Harrastetaan sitten muuta.


Meille täydellinen harrastus löytyi GoBabyGon vauvajumpasta, johon meille tarjottiin tilaisuutta tutustua syyskauden ajan! 40 minuutin mittaisella jumppatunnilla vauva tutustuu kehoonsa ja hänen motorista kehitystään tuetaan, ohjaajana toimii aina alansa ammattilainen. Tärkeintä tunnilla on kuitenkin ihana yhdessäolo ja uudet elämykset. Käytännössä tunneilla lauletaan, venytellään, tanssitaan, temppuillaan ja hierotaan. Tietysti leikin ohessa äitikin saa mukavasti treeniä vauvan toimiessa hänen painonaan. Vauvajumppa on tarkoitettu vauvoille, jotka jo itse kannattelevat päätään, ryhmiä on eri ikäisille vauvoille ja ohjelma on aina suunniteltu heidän tasonsa mukaan. 

Tulen tässä syksyn mittaan kertomaan tarkemmin mitä tunneilla on tehty, kunhan olemme joitakin kertoja käyneet ja tutustuneet tunteihin paremmin.


Vauvajumpan lisäksi GoBabyGo järjestää muutakin liikuntaa lapsiperheille ja ihan hirmu monessa paikassa Turun alueella! Ajankohtaisimmat tiedot löytyvät heidän Facebook-sivultaan, kannattaa seurata!


Vauvoille suunnattua liikuntaa:

  • GoBabyGo-vauvajumppa 
  • Muskari
  • Vauvasirkus
  • GoBaby&Daddy (vauvajumppa isän/isovanhemmat/tms. kanssa)
  • Vauvauinti

Isommille lapsille löytyy myös jos jonkinlaista liikuntaa:

  • Lasten temppujumppa (3-5v) ilman aikuista
  • Taapero- ja perheuinnit
  • Uimakoulut (ryhmiä 4-10v ikäisille), ilman aikuista, että aikuisen kanssa
  • DanceKidsDance-tanssiryhmät ilman aikuista
  • Perhemuskari (1-5v)
  • Akrobatian alkeet (6-9v) ilman aikuista
  • GoKidsGo-perheliikuntatunnit (ryhmiä 1-6-vuotiaille) aikuisen kanssa

Mitä teillä harrastetaan vauvan kanssa? Koetteko sen tärkeäksi?

torstai 24. elokuuta 2017

Häiden salatehtävät

Lupasin jakaa häidemme salatehtävät blogissani. Vaikka itse etukäteen luimme, leikkasimme ja kävimme läpi kaikki tehtävät, unohtuivat ne täysin itse hääpäivänä. Siinä vaiheessa, kun olin hetkeksi istahtanut ja yksi kaasoistani ryntäsi tekemään kanssani kauppaa kimpustani muistin tehtävät, sitten ne jälleen unohtuivat. Mutta se oli tarkoituskin, että tehtävät toteutuvat, jos toteutuvat. Väki sai hauskuuttaa niillä toisiaan ja itseään, tai olla hauskuuttamatta. Hääpäivän jälkeen oli varsin huvittavaa lukea kuka oli tehnyt mitäkin, muutamassa kohdassa vasta tehtäviä jälkikäteen läpikäydessämme tajusimme kyseessä olleen salatehtävän. Suosittelen!





Tehtävät, jotka toteutuivat häissämme:


Kysy sulhasen äidin kengännumeroa.
Hyppää keskellä salia tasajalkaa.
Nuuhki vierustoverisi ateriaa.
Nouse tuolillesi seisomaan minuutiksi.
Kävele sulhasen isän perässä matkien hänen kävelytyyliään.
Istahda nurmikolle ja päivittele isoon ääneen kuinka jalkasi ovat väsyneet.
Hyppelehdi hakemaan herkkuja karkkibuffetista.
Esittäydy kolmelle sinulle tuntemattomalle vieraalle nimellä Yrjö Puklunen.
Kysy joltain vieraalta “Mitä tarkoittaa brasilialainen vahaus?”
Huomauta toiselle vieraalle, että hänellä on pinaattia hampaiden välissä.
Kerro muille vieraille olevasi kuuluisan arkkitehdin lapsenlapsi ja että hääkirkko on iso-iso-isoisäsi suunnittelema.
Kysy bestmanilta miksi hänen housujensa vetoketju on auki.
Kysy kolmelta eri vieraalta, mitä he pitävät uudesta hatustasi (sinulla ei ole hattua).
Kysy olisiko kenelläkään lainata kynsilakkaa/hiuslakkaa, kun sitä tarjotaan kieltäydy.
Taputa aina viimeisenä.
Aseta servetti syömisen yhteydessä kauluriksi, äläkä syliisi.
Leiki tiputtaneesi piilolinssisi tanssilattialle ja pyydä muita vieraita auttamaan etsinnässä.
Irvistele sinua vastapäätä olevalle.
Kutita toista häävierasta.
Huuda äänekkäästi WUHUU!
Aloita pöydässä keskustelu lauseella "On ilmoja pidellyt ja minä pierua".
Väitä pöydässä kovaan ääneen, että maapallo on litteä.
Käy kysymässä vierailta mitä salatehtäviä he ovat saaneet.
Kehu sinulle tuntemattoman vieraan kainaloita upeiksi.
Kysy “Onko salatehtävien paperi oikeaa kultaa?”.
Ryöstä jonkun kenkä (ja palauta se).
Haasta sinulle tuntematon vieras pelaamaan kivi-sakset-paperia.
Kysy toiselta vieraalta, saatko silittää hänen päätään.
Kysy: "Onko joku pissannut tuolille, koska se on märkä".
Käy halaamssa tuntematonta vierasta ja pahoittele, että luulit häntä toiseksi henkilöksi.
Yritä vaihtaa tämä salatehtävä toiselle, ilman että hän huomaa vaihdosta.
Kysy olisko kenelläkään lainata nenätrimmeriä, koska unohdit aamulla siistiä nenäkarvat.
Tuo morsiamen äidille lasi vettä.
Tarjoudu antamaan nimikirjoitus sinulle ennestään tuntemattomalle häävieraalle.
Kättele toista vierasta vähintään minuutin ajan. Muista hymyillä.
Nouse seisomaan ja ehdota kolminkertaista Hurraa-huutoa hääparille.
Kysy vieruskaveriltasi saatko maistaa hänen ruokaansa, vaikka sinulla on samaa ruokaa lautasellasi.
Kerro tuntemattomalle häävieraalle olevasi kuokkimassa.
Innosta pieni porukka hyppäämään ruutua kanssasi pihamaalla.
Harmittele pöytäseurueellesi, kun et saanut ottaa koiraasi mukaan häihin (vaikka et omistaisi koiraa).
Kysy sulhasen äidiltä "Onko sulla ikää?", kun hän on kaatamassa lisää juomaa.
Photobombaa.
Kerro pöytäseurueellesi ettet usko avioliittoon.
Halaa puuta.
Kysy morsiamen veljeltä, mistä hän tuntee morsiamen.
Kysy pöytäseurueeltasi, mitkä ovat heidän lempipokemoninsa.
Yritä ostaa morsiuskimppu morsiamelta.
Kerro tulleesi paikalle veneellä.
Ota selfie morsiamen isän kanssa.
Kerro tulleesi paikalle helikopterilla.
Pohdi ääneen kuka keksi rakkauden.
Jupise itseksesi.
Lässytä juomallesi.
Houkuttele joku laittamaan kädet taskuihisi.
Tarjoa toiselle paikka jonossa.
Houkuttele joku istumaan syliisi.
Etuile jonossa.
Esitä taikatemppu pöytäseurueellesi.
Tee spontaani pyörähdys matkalla buffettiin.
Kerro kolmelle vieraalle tekeväsi ajoittain mallintöitä.
Käy kysymässä morsiamen äidiltä miten hän voi.
Käy kehumassa sulhasen pukua.
Kysy joltakin bestmanilta paljonko kello on.
Käy sanomassa morsiamelle kuinka kaunis hän onkaan.
Kättele vierustoveriasi ja sano "Terve!".
Käy kehumassa appiukkoja komeiksi.
Mene onnittelemaan hääparia kädestä pitäen.
Juttele säästä morsiamen isän kanssa.
Kysy sulhasen äidiltä mitä mieltä hän oli papista.
Ota kuva kaasoista.

Toteutumatta jääneet tehtävät: Vie morsiamelle kaksi karkkia.
Kilistä lasia ja kun kaikki hiljenevät ilmoita, että vierustoverisi haluaa pitää puheen.
Haasta sulhasen veli kädenvääntöön.
Kerää letkajenkka ja tanssikaa yhden kappaleen ajan.
Kehu jonkun tanssitaitoja kehityskelpoisiksi.
Yllytä lähelläsi olevia "Jos sul lysti on" -lauluun.
Esittele itsesi kolme kertaa samalle henkilölle lyhyen ajan sisällä.
Käy sanomassa bestmanille "Hevoset karkaa".

keskiviikko 16. elokuuta 2017

Häälehti - lehti meistä

Häissämme jaettiin jokaiselle perheelle häälehti, eli siis lehti meistä, historiastamme ja häistämme. Mitään muuta lahjaa vieraille emme antaneet, sillä ajattelimme lehden olevan kivempi muisto, kuin esimerkiksi jonkun pienen esineen/karkin. Yllättävän paljon lehtiä kuitenkin jäi juhlapaikalle, mutta saivatpahan lueskella ainakin juhlan ajan. 

Tein häälehden Canva-sivustoa käyttäen, painaminen hoidettiin erään pääkaupunkiseudun painon kautta. Homma hoitui huippuhelposti ja jälki oli priimaa, ihan kuin oikea lehti!



Lehden ensimmäiseltä aukeamalta löytyy sisällysluettelo ja Tolkienin lausahdus (häissämme oli useampikin viittaus kyseisen herran tuotantoon alkaen kirkon poistumismusiikista) rakkaudesta.


Toinen aukeama pitää sisällään tarinan meistä ja suhteestamme.



Kolmas aukeama sisältää päivän kulun ja menun.




Neljäs aukeama esittelee läheisemme.



Viimeiseltä aukeamalta löytyy opastus sosiaalisen median suhteen (eli siis Instagram-hashtag), sekä ohjeistus salatehtäviin. Niin ja lapsuuskuvia kaappien kätköistä.



Takakannessa vielä hääbingo täytettäväksi. Lehdissä oli erilaisia bingopohjia, kaikki eivät siis olleet samoilla teksteillä. 







Tämä oli mielestäni yksi onnistuneimmista asioista häissämme. Suosittelen ehdottomasti! Tekeminen ei ollut mikään nopein juttu, mutta sen arvoista kyllä.

maanantai 14. elokuuta 2017

Millainen on kolmevuotias?

Viime kuussa Niko täytti 3-vuotta. Millainen sitten on meidän kolmevuotiaamme?

Hän on iloinen ja vekkuli, aivan ihana! Uhmaa ei ole juurikaan ollut, mitä nyt kevään aikana alkanut pieni kiukuttelu ja pikkumaisuus. Harmi on herkässä mikäli juodessa maitotippa putoaa housuille, pukiessa hihaa ei meinaa löytyä ja leikkiessä, jos isoveli tekee mitä tahansa.

Tänä kesänä N jo uskalsi onkia ihan itse, kuvassa ensimmäinen itse ongittu kala, oli se jännää!


N on puhunut jo kauan erinomaisesti. Kirjaimista puuttuu r, jota isoveli toisinaan kovasti opettaa ja kyllä se yksittäinen r:n tyyppinen sieltä tuleekin. Lauseet ovat pitkiä, niin pitkiä ettei sanojen määrää voi edes laskea. Juttua riittää loputtomiin. N tykkääkin hassutella ja vitsailla, laulella ja lorutella.

N rakastaa askartelua, piirtämistä ja kaikenlaista yhdessätekemistä. Kovia juttuja ovat Star wars ja kaikenlaiset taisteluleikit. Isoveljen perässä mennään ja lujaa. N aloittaakin loppukuusta seurakunnan kerhossa, jotta saisi vähän omanikäistänsä seuraa ja pääsisi tutustumaan muihinkin ihmisiin - hän on melkolailla äidin poika, kulkee perässäni ja harmin tullessa itkee äitiä.

Shoppaileva Darth Vader sai vastaantulijoille hymyn kasvoille.


N potkuttelee hienosti, mutta vielä vähän arastellen potkupyörällänsä. Näin kesällä on helppo lähteä lenkille, häntä ei tarvitse kahta kertaa houkutella, kun mainitsee pyöräilyn. N hyppää tasajalkaa, kiipeilee sohvilla ja temppuilee. Kuperkeikkakin sujuu kuin vanhalta tekijältä, on sujunut varmaan jo vuoden ajan. Kuitenkin jos verrataan (niin, lapsiahan ei tulisi koskaan verrata keskenään) on N selkeästi isoveljeään arempi ja varovaisempi. Isoveli kiipesi samanikäisenä päätäpahkaa menemään, kun tämä harkitsee useamman kerran ennen kokeilua. 

Vaippojen suhteen N on kuiva, tai niin kuiva mitä kolmivuotias voi olla. Vahinkoja siis sattuu joskus, yleensä ei, mutta joskus sitten on niin, että vahinko sattuu useamman kerran yhden päivän aikana. Yleensä kuitenkin hän on täysin kuiva. Vähän häidemme jälkeen hän ilmoitti, ettei ole vauva ja vain vauvat käyttävät vaippaa. Tuolloin (parisen viikkoa sitten) jätettiin yövaippakin pois. Vielä käyn yöllä ennen nukkumaanmenoani käyttämässä hänet kerran vessassa. Vahinkoihin on varauduttu muovitetulla froteelakanalla tavallisen lakanan alla, mutta kyllä hän on yökuivakin ollut jo pitkään. Vaippa on pidetty lähinnä siksi, että hän on sitä suostunut pitämään ja ei ole tarvinnut niitä satunnaisia yöllisiä vahinkoja lähteä yöllä siivoamaan. Hienosti sujuu ja onhan se mukava, että talossa on vain yksi vaippaikäinen. 

Kyselykausi on nyt alkanut. Muutama päivä sitten marjapuskassa hauskat kysymykset saivat hymähtelyä aikaan, kun N söi karviaisia ja ääneen ihmetteli asioita; "Miksi söin tuosta yhden?" "Miksi en syönyt tuosta?" "Miksi tuo on tuossa? Äiti mikset ota tuota tuosta?" Miksi/miten/missä/milloin alkuiset lauseet ovat kovin yleisiä. Ihana pieni ihmettelijä!

Keinuessa harjoitellaan jo kovasti vauhdin ottamista itse.


Pelot ja pahat unet ovat saapuneet. Kävimme heinäkuussa Korkeasaaressa, siellä näimme tiikerin ruokailemassa jollain lihanpalalla ja ilmeisesti siitä johtuen N on nähnyt useasti pahaa unta tiikereistä. Samoiten moni muukin asia on alkanut jännittämään/pelottamaan, olihan tämäkin vaihe odotettavissa.

Muistan hyvin omasta lapsuudestani illat, jolloin äiti hieroi kipeitä jalkojani. Kasvukivut olivat aivan kamalia! Niitä on esikoisellamme ja nyt on alkanut olemaan myös kolmevuotiaalla. Aivan kamalaa, kun hän välillä yölläkin herää kipuihin. Sitten hierotaan ja tarvittaessa otetaan särkylääkettä. Magnesiumsuihke on kokeilulistalla.

Kaikenkaikkiaan menee oikein mukavasti, ilman suurempia draamoja. Jos tämän herran uhma ei tämän kummemmaksi tule, on kenties odotettavissa aivan järkyttävä murrosikä.

torstai 10. elokuuta 2017

Huomio! Keltaisia lippiksiä katukuvassa!

Toisaalla Suomessa koulut ovat jo alkaneet, täällä meilläpäin vielä odotellaan ensi tiistaihin. Keltaisia lippiksiä ilmestyy katukuvaan, ne pienet, jotka vasta opettelevat kulkemaan yksin ovat liikkeellä kasapäin. 



Muistakaa nyt ihan oikeasti pitää ne silmät auki, erityisesti koulujen läheisyydessä. Älkää ratissaolijat ylittäkö tietä "myöhäisillä vihreillä", ne pienet eivät oikeasti välttämättä huomioi kuin ne omat kävelijän vihreät valonsa, he eivät välttämättä huomaa tarkistaa kaahaako joku autoilija vielä punaisia päin, kun heidän valonsa on muuttunut jo vihreäksi.

Autoilijat muistakaa, jos viereisellä kaistalla oleva on pysähtynyt suojatien kohdalla, on sinunkin pydähdyttävä! Nämä petollisen pienet koululaiset eivät näy auton takaa!

En tiedä miten muissa kouluissa on tapana, mutta olen todella iloinen siitä, kuinka ensimmäisten päivien aikana esikoisemme koulun vanhempainyhdistyksen väki on suojaamassa lasten kulkua. Heitä on koulun alkamis- ja päättymisaikaan yleisimmillä kulkureiteillä auttamassa lapset tien yli. Täälläkin kun harmittavasti on suuria teitä, joiden yli pitää vilkkaassa liikenteessä päästä kulkemaan turvallisesti. 



Ja vanhemmat; syksy tulee - muistakaa ne heijastimet! Lapset eivät voi näkyä liian paljon! Heijastinten pitää näkyä niin eteen, taakse kuin sivullekin. Lisäksi nykyään on myynnissä pieniä lamppuja, joita on helppo kiinnittää esim. reppuun välkkymään. Mitä enemmän valoa, sitä enemmän turvaa. Meillä lisäsuojana (tai äidin mielenrauhana) on vielä käytössä kännykässä kartta, josta näen missä lapseni kulkee. Joka aamu tarkastan hänen päässeen ajoissa kouluun ja mikäli kotimatka kestää kauan, saatan puhelimesta tarkistaa missä poika on tulossa. 

tiistai 8. elokuuta 2017

Häämatkalle, mutta minne?

Olimme ennen avioliittoa olleet yhdessä muutamaa päivää vaille 12 vuotta. Yhdessä olimme asuneet yli 11 vuotta, joten voitte kuvitella, että talosta löytyy kaikenlaista tavaraa. Kattiloita, pannuja ja astioita on yllin kyllin. Kaapista löytyy niin Arabiaa, Pentikiä kuin Iittalaakin, niitä tietystikään ei voi liiaksi olla, mutta kaipasimme jotain muuta. Röyhkeästi liitimme kutsuun toiveen rahalahjasta ja tietysti tilinumeron perään. Lähes kaikki muistivatkin meitä rahalla ja häämatkallamme tulemme heitä lämmöllä muistamaan, kuten koko hääpäiväämme ja kaikkia vieraitamme. He mahdollistivat sen ja läsnäolollaan tekivät päivästä täydellisen!
Koska nuorin on vasta 3 kuukauden ikäinen, häämatkamme tulee tapahtumaan aikaisintaan parin vuoden kuluttua. Silloin vanhin olisi lähes 10, keskimmäinen täyttänyt juuri 5 ja nuorin reilut 2v. Matkan pituus tulee olenaa noin viikon verran, joka sekin tuntuu kirpaisevalta olla erossa lapsistamme. Ehkä kerrankin ansaitsemme loman kuitenkin ihan kahdestaan.

Matkakohde on vielä avoinna, meillä on oikeastaan (tällä hetkellä...) kolme vaihtoehtoa.

1. Yhdysvallat

No, en tiedä tarvitseeko tämä perusteluja. Englanninkieli taipuu ja kohde olisi varmasti mieluinen. Minua houkuttaisi Kalifornian puoli, kun taas miehelleni kelpaisi oikeastaan mikä tahansa alue jenkeissä. Ainoa, mikä pohdituttaa on lentomatkan pituus. Riittäisikö viikko, kun reissuihin menisi kuitenkin lähes vuorokausi suuntaansa... Tämä saattaa kaatua siihen, koska viikkokin tuntuu jo todella pitkältä ajalta olla lapsista erossa. 




2. Thaimaa

Täysin erilainen maailma, edullinen hintataso. Aurinko, kuvankauniit maisemat. Jälleen pitkät lennot mietityttävät. Toisaalta lentokoneessa pitkällä lennolla olisi helpompi ilman lapsia, mutta jääkö loma liian lyhyeksi, jos matkan kesto on vain sen viikon..? Toisaalta tämä voisi olla sellainen myöhemmin lasten kanssa reissattava kohde. Pitkän lennon vain jaksaisi heidän kanssaan sinnitellä, sen jälkeen olisi mukavaa ja edullinen hintatasokin helpottaisi siihen, että meitä tosiaan olisi 5 henkilöä reissaamassa ja ruokailemassa matkan ajan. 




3. Kroatia

Lyhyt lento, valtavan kaunis maa! Henkilöiltä, joiden tiedän reissanneen paljon, kuulin mielipiteen Kroatiasta kauneimpana paikkana, se painaa aika paljon. Kroatiassa itseäni viehättävät eniten kontrastit, vanha kaupunki sinisen meren ja tiheän vihreän metsän reunalla, vau! Hintataso on Suomen luokkaa, eikä aikaeroakaan (-1 verrattuna Suomeen) ole paha.





Minkä näistä valitsisit? Onko sinulla kokemuksia näistä? 
Suosittele tai moiti, mielelläni kuulen kokemuksia!

perjantai 4. elokuuta 2017

Karkkibuffet

Häämme tosiaan olivat 22.7. ja saatte nyt toistaiseksi niistä pieniä maistiaisia silloin tällöin, kunnes saan kunnon kuvat käyttööni. Sen voin mainita, että päivä oli rento ja niin täydellinen kuin koskaan uskalsimme haaveilla! Parempaa ei olisi voinut toivoa!

Häissämme oli reilut parikymmentä lasta, joten selvää oli, että heille tulee olla viihdykettä. Karkkibuffet oli suunnitelmissa mukana alusta saakka ja pidimme sitä ihan pakollisena. Kulhoista osa on Ikeasta, osa omasta säilöstä ja osa lainattu. Liimasin kulhoihin liitutaulutarrat, joihin kirjoitettiin karkin nimi. Pöytää koristivat kaksi kynttilää, Instagram-kehys, Love is Sweet-taulu, kukkamaljakko, sekä pienen pienet timantit ja puiset sydämet.

Vieraita häissämme oli noin 70, reilu parikymmentä heistä siis lapsia. 




Karkkibuffetin menekki:

Karkkipussit - 43kpl
Geishat - 3kg
Sydänvaahtokarkit - 1,5kg
Liitulakut - 1kg
Toffeelumipallot - 1kg
Mansikkatoffeelumipallot - 0,75kg
Vaahtosienet - 3kg
Popcorn (pyöreä, myydään valmiina pusseittain) - 2 pussia

Netistä löysin suosituksen, jossa mainittiin karkin määräksi 170g henkilöä kohden. Sadalle hengelle siis 17 kiloa karkkia. Suositus 70 hengelle olisi tuolloin siis 11,9kg. Meillä karkkia kului 10,25kg ja lisäksi popcornit. Suosituksen voi siis sanoa pitäneen melko hyvin paikkansa, karkkia ei jäänyt yli turhan paljoa. 


maanantai 31. heinäkuuta 2017

Voiko poika käyttää lilaa väriä?

Syksy lähestyy, viimevuotinen koulureppu on loppuunkäytetty. Pohjassa olevat reiät (joita viimeisten kuukausien aikaan sitkeästi parsittiin umpeen) kertovat lapsen elämästä ja kuluneista koulumatkoista. Kuulemma reppu ei koskaan ole ollut maassa, eikä sitä ole laahattu maata pitkin, mutta jostain ihmeen syystä se on aivan kurainen, ehkä juuri ja juuri voi erottaa alkuperäisen sinisen värin vivahteita. Reppua katselemalla voisi päätellä koulumatkan olevan usean kilometrin matka viidakon keskellä sen sijaan, että se on kilometrin matka asfalttia pitkin... No, se vanhasta repusta. Ilmeisen selvää on, että uuden repun tulee kestää kulutusta ja sadetta, olla tukeva ja tietysti lapselle mieleisen näköinen. Useat taskutkaan eivät olisi pahitteeksi.

Poikkesimme ruokaostoksilla ollessamme läheisen marketin reppuhyllylle ihan vain kurkkaamaan. Poika oli hieman vaisu, kehui jotain pääkalloreppua, mutta hiljaisella äänellä kertoi jonkun toisen repun olevan kivempi. Kävi ilmi, että toinen reppu oli lila ja lila sattuu olemaan hänen lempivärinsä. Tarkempi katsaus ja tottavie oli niin, että liloja reppuja oli vain kahta eri mallia; prinsessan kuvalla oleva, sekä vaaleanpunaisilla tehosteväreillä oleva. Kumpaakaan poikamme ei edes harkinnut, koska pelkää muiden nauravan ja koska reput olivat selkeästi tytöille suunnattuja. 


Milloin lilasta on tullut selkeä tyttöväri vai onko siitä tullut? Milloin maailma muuttui sellaiseksi, että 7-vuotiaan pitää pelätä muiden reaktiota hänen lempiväristään?! Ai jestas, että minua suututti. Ja suututtaa. Lupasin pojalleni lilan repun, joka ei olisi suoraan suunnattu tytöille ja jonka hän saisi valita itse. Lupasin laittaa nettiin kyselyn aiheesta ja sitä kautta reppuehdotuksia alkoikin sadella. Keskustelun ohessa osa ihmetteli muuttunutta maailmaa ja osa kehui rohkeaa poikaamme. Joku myös sattui mainitsemaan, että tietää useamman pojan, jotka ovat käyttäneet lilaa Kånkenia. Taikasanat: "moni poika käyttää tätä reppua" ja pam! Siinä se oli, sen repun poikani halusi!



Hetken kuluttua tuli vielä toinenkin reppu, Burtonin Prospect, jonka nähdessään poikani totesi sen heti olevan poikien repun näköinenkin - vaikka onkin lila! Tämä nousi suosikiksi Kånkeninkin ohi ja lähti tilaukseen.


Nyt jännätään syksyä ja koulun alkua. Ja sitä, ehtiikö reppu ajoissa postitse, se kun piti tilata ulkomailta. Jos joku uskaltaa ilkkua poikani lempireppua, niin takaan sanovani pari valittua sanaa. Yhtenä lohtuna on se, että muutama kiusanhenki siirtyy eri luokalle ja meno luokalla toivottavasti rauhoittuu. Olen ylpeä poikani rohkeudesta pysyä lempivärissään.

Miellätkö lilan automaattisesti "tyttöväriksi"? Voiko lila toimia myös pojalla?

lauantai 29. heinäkuuta 2017

Häidemme kimput

Oikeastaan en koskaan harkinnutkaan tavallista, oikeista kukista tehtyä kimppua törmättyäni netissä keinokukista tehtyihin kimaltaviin blingbling-kimppuihin. Olin jo lähes tilaamassa itselleni sellaisen, kunnes eräänä päivänä kävin Finnmarilla aivan muissa asioissa. Ostin sieltä kotiin koristeeksi hailakan vaaleanpunaisia keinoruusuja. Siitä se ajatus sitten lähti, kimpun tekeminen itse oli todella helppoa!

Pohjan kimpulle tilasin netin kautta, Finnmarilta toisella kertaa hakemani valkoiset ruusut painoin siihen paikoilleen ja lisäsin koristeet. Helminauhaa ja kimaltavia koristeita, hieman silkkinauhaa kädensijaan. Ja tässä se on, juuri sellaisena, kuin sen halusinkin olevan. Tykkään!



Heittokimpuksi löysin täysin sattumalta samanlaisen kimpun, kuin mikä häälehtemme kannessa komeilee. Rustiikkisen tyylinsä puolesta heittokimppu sopii häidemme maalaisteemaan kuin nenä päähän, aivan ihana sekin! Tiesin, ettei häissämme ole kuin kourallinen naimattomia naisia, mutta sitä suuremmalla jännityksellä odotin kuka kimpun nappaa. Ja kuten 7 vuotta aikaisemmin veljeni häissä, niin nytkin rakas 7-kymppinen kummitätini loikkasi komeasti ja nappasi kimpun samalla kaatuen maahan. Hieno suoritus ja tyylistä täydet pisteet!



Kaasojen ranteissa komeilivat rannekukat, netin kautta tilattuja nekin ja todella kauniita keinokukiksi. He saivat itse valita mieleisen mallin, minä vain sanelin värivaihtoehdot. Onneksi löytyi kaikkia tyydyttävä malli ja mielestäni aivan ihana muisto meidän häistämme, kun kukat eivät lakastu koskaan.



Bestmanien rintaa komistivat jo aikaisemmin esittelemäni rintakukat. Samaiset kukat tulivat myös lapsillemme ja tietysti miehelleni. 



torstai 27. heinäkuuta 2017

Häähumua - kangasnenäliinat vanhemmille

Juhlimme häitämme 22.7. ja päivä oli lyhyesti sanottuna täydellinen! Rento, hauska, mutta silti kovin juhlava. Aivan ihana! Kunhan saan kuvat käsiini, tulen kertomaan päivästä paremmin.

Halusin muistaa sekä omia, että mieheni vanhempia häidemme yhteydessä. Omiani, koska he ovat antaneet minulle turvallisen ja parhaan lapsuuden, nuoruuden ja elämän. He ovat täydelliset vanhemmat, kotonamme ei ole koskaan huudettu, eikä tuomittu, asiat on aina hoidettu puhumalla ja avoimuudella. Teini-iässä itse törttöilin ja sen takia välimme heikkenivät tuolloin, sittemmin kuitenkin välimme vain vahvistuivat ja ovat nyt parhaat koskaan! Rakastan heitä niin kovin paljon ja koin, että minun täytyy muistaa heitä jotenkin. 

Mieheni vanhemmat taas ovat olleet minulle kuin toinen perhe, heidän kanssaan pystyn myös keskustelemaan oikeastaan mistä tahansa. Monasti luen järkyttyneenä netistä juttuja kauhuanopeista, luojan kiitos omani on täysin päinvastainen. Enhän voinut olla muistamatta heitäkin, ovathan he kasvattaneet rakastamani miehen ja olleet elämässämme hyvin tärkeässä roolissa!  

Törmäsin facebookin hääryhmässä aivan valtavan kauniisiin kangasnenäliinoihin ja mahdollisia onnenkyyneliä ajatellessani päätin ottaa yhteyttä Jaanan ompelimoon. 



Jaanan ompelimo valmistaa valtavasti erilaisia tekstiilejä personoiduin kuvin, sekä kirjoituksin. Valikoimaan kuuluvat mm. lahjat erilaisiin tilaisuuksiin, essuja, kasteasuja, pyyhkeitä, liinoja, pöytäliinoja, paitoja, kravatteja/solmioita ja kaikkea siltä väliltä. Jaanan ompelimo toimii verkossa, lisäksi kivijalkaliike Jaanan lahjat löytyy Haminan keskustasta.

Halusin jakaa nenäliinat hääpäivänä, ennen vihkimistä. Muille annoin hääpäivän aamuna, mutta isälleni tahdoin antaa juuri ennen alttarille astelua. Hän tulisi saattamaan minut ja tunnelma oli jännittynyt. Saapuessamme kirkon parkkipaikalle kaivoin nenäliinan esiin ja ojensin isälleni. Ihana hetki. Pian en olisi enää hänen sukunimellään, vaan siirtyisin mieheni nimelle. Jännittävää. Isäni otti nenäliinan vastaan ja luki sen, hetken hiljaisuus, pidätin kyyneleitäni. Isäni pohti miten taittaa nenäliinan kauniisti, ettei se mene ruttuun. Lopulta hän taisi sen saada jonnekin sujautettua ja lähdimme yhdessä kohti sakastia.


Kiitos täydellisestä päivästä aivan kaikki ja kiitos Jaana, että lähdit yhteistyöhön kanssani. Näistä tuli täydelliset!

maanantai 17. heinäkuuta 2017

Itsekäs äiti opettaa vauvan pullolle

Häät, pieni vauva ja imettävä morsian. Moni sanoisi, että siirtää suosiolla häitä myöhemmäksi, joku menisi kasteen yhteydessä naimisiin. Me haluamme kuitenkin häämme perinteiseen tyyliin, vaikka S onkin vasta 3 kuukautta ja vaikka imetän. 



Matkassa on monta mutkaa ja niiden vuoksi olen tehnyt itsekkään päätöksen opettaa Samun pullolle. Kuvitelkaa, että olen parhaillaan mukana jossakin leikissä ja vauvalle iskee nälkä. Poistunko siinä kohtaa syöttämään vauvaa, antaako vauvan huutaa leikin loppuun vai syöttääkö joku toinen vauvan pullosta? Tässä tulee nyt se hetki, jolloin tunnen olevani itsekäs äiti, minun itsekkyyteni takia Samu on joutunut opettelemaan tuttipullolle (uskokaa tai älkää, kyllä oli vaikeaa ja toisinaan kyyneleet silmissä sitä harjoiteltiin), eikä saa hääpäivän hälinässä kaikkea ravintoaan tutusta ja turvallisesta rinnasta. Hän ei saa sitä kaikkea läheisyyttä ja lohtua, mitä rinta ravinnon lisäksi antaa, vaan kumisen ja kovan tuttipullon, sekä vieraan (no joo joo, tutun isovanhemman) sylin.




Olen moneen otteeseen soimannut itseäni; Kannattaako tämä? Onko tämä sen arvoista? Edelleenkään hän ei kunnolla syö kuin muutamasta pullosta, mutta harjoitukset jatkuvat. Jotta asia ei olisi ihan niin paha Samulle on annettu vain ja ainoastaan pumppaamaani maitoa. En halua hänen saavan korviketta (paitsi, jos tulee joku hätätilanne tietysti, mutta häät eivät sitä ole). En halua arvostella muiden tapaa toimia tai ruokkia lapsiansa, mutta omani tahdon ja aion imettää täysin, kuten aiemmatkin. Uskon, etteivät korvikkeet voi mitenkään olla ämmän veroisia, joten en niitä halua antaa kuin aivan äärimmäisissä olosuhteissa.



Ja niin tämä imetysfanaatikko on kokenut valtavia huonommuudentunteita samalla, kun on pullon myötä oppinut siihen, että joku muukin voi ruokkia vauvan - minä äitinä en olekaan korvaamaton. Pientä lohtua minulle tuo se, että häiden jälkeen ei tarvitse katsoakaan tuttipulloa päin, vaan saamme palata tuttuun ja turvalliseen arkeen imetyshetkien kera. 
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...