Kaksplus.fi

keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Maalaisromanttiset juhlavaatteet lapsille häihin - check!

Vuosia sitten, esikoisemme ollessa pari-kolmevuotias oli äitini löytänyt ihanan "Eemeliasun" jostain markkinoilta - mikäli muistan oikein. Asua on käytetty joitakin kertoja ja aivan ihanan ulkomuodon vuoksi olenkin säästänyt sen. Keskimmäisen 1-vuotiskuvat otettiin kyseinen asu päällä, vaikka se olikin auttamattoman suuri. Nyt, kun ihanat maalaisromanttiset häämme pellon keskellä tallin vintillä lähestyvät, tuli tietysti ajankohtaiseksi pohtia lapsille juhlavaatteet myös. Alkuvuodesta tarkistin puvusta valmistajan ja lähetin viestiä hänelle, Minimaakarille siis. Esikoiselle olisi saatava samanlainen asu, kun vanha asu on juuri keskimmäisen kokoa. Sainkin pian vastauksen ja puku onnistuisi, vaikka ompeluhommat ovatkin hänellä nykyään enää sivutyönä. Nuorimman kokoisena pukua ei olisi mahdollista saada, eikä ehkä järkevintäkään olisi teettää hänelle erikseen pukua, koska vaihtovaatteita pitää joka tapauksessa olla muutamat. Hänen asunsa on löytynyt kirppikseltä, kuvassa näkyvät housut newbietä ja body lindexiä.

Se niistä löpinöistä, kuvat puhukoot puolestaan!





















































Kuvitelkaapa pojat nuo vaatteet päällä pellon keskelle kuvattavaksi, ei voisi täydellisempää olla! Meidän pienet Eemelit. 

tiistai 30. toukokuuta 2017

Täysin erilainen synnytys - synnytyskertomus

Huhtikuinen tiistai, menimme Tyksiin suunnitellusti uutta kokoarviota varten. Olin pakannut sairaalakassin mukaan, sillä viikkoa-paria aiemmin olin ollut kokoarviossa, jossa sovittiin uudesta käynnistä ja siitä, että käynnistykseen jäädään mikäli lapsen paino olisi 4 kiloa. Maatessani tutkimustuolissa lääkärin ultratessa ajatukseni pyörivät laidasta laitaan. Lääkäri mittaili ja tutki ja ennen kuin hän ehti mitään kertomaan hihkaisin hänelle "Älä lähetä mua kotiin enää...", olin niin innoissani lähtenyt hakemaan vauvaa ja pettymys olisi ollut kovin suuri, jos olisimme joutuneet kotiin takaisin. Niinhän siinä kävi, että kokoarvio näytti lapsen kooksi 4,3kg ja pääsimme suoraan synnytyssaliin. Hiljalleen oksitosiinia tippumaan, kätilöt ja kätilöharjoittelija tuntuivat kaikki olevan melko varmoja, ettei tässä kauaa menisi. Aiemmat synnytykset olivat olleet nopeita, joten eiköhän tämäkin, kunhan saadaan se vain käyntiin.


Oksitosiiniannosta lisättiin pitkin päivää, liikuin ja odotin. Jossain kohtaa supistus iski aina noustessani seisomaan, joten hyvän tovin tein sitäkin, että istuin hetken ja nousin, istuin ja nousin. Mutta supistuksissa ei ollut tarpeeksi voimakkuutta. Kohdunkaula oli pehmennyt ja hieman auki, mutta edelleen liian korkealla kalvojen puhkaisemiseen. Iltayhdeksältä lähdettiin kotiin nukkumaan, edistystä ei ollut juurikaan tapahtunut. Olo oli pettynyt pitkän päivän jälkeen. Sovittiin, että tulemme aamulla takaisin ja jatketaan, ellei yön aikana käynnisty itsellään.

Nukuin yön kuin tukki, aamulla noustiin ja lähdettiin jälleen kohti Tyksiä. Lääkäri tuli kurkkaamaan tilanteen, hän oli sama kuin kokoarvion edellisenä päivänä tehnyt lääkäri ja oli ihmeissään, kun näki meidät edelleen siellä. Hän oli nimittäin myös ollut varma, että lapsi olisi jo syntynyt. Kohdunkaula oli edelleen melko ylhäällä, mutta lääkäri taisi muistaa kuinka jo odotin vauvan saamista, joten hän puhkaisi kalvot. JES! Se oli jo jotain, nimittäin nyt tiedettiin varmuudella, että vauva olisi saatava ulos lähipäivinä tavalla tai toisella. Supistuksia jäätiin odottelemaan synnytyssaliin.

Hiljaista oli, joten muutaman tunnin kuluttua otettiin jälleen oksitosiini avuksi. Saatiin supistuksia, hiljalleen. Miehelläni oli työvuoro, joten hän joutui lähtemään illaksi töihin. Ajatus yksin synnyttämisestä jännitti, mutta toisaalta olin sen kokenut jo esikoisen aikana, kun mieheni oli yöllä syömässä ja myöhästyi synnytyksestä muutamalla minuutilla.



Oksitosiiniannosta lisättiin, supistukset lisääntyivät. Jossain kohtaa kätilö kertoi, että voisi olla pikkuhiljaa aika kutsua mies paikalle, ilmoitin miehelleni ja hän yritti välittömästi tavoittaa esimiestään. Tiesin työpaikalla olevan melko kiireisen päivän, mutta hän lupasi yrittää päästä paikalle. Esimies ei vastannut puhelimeen, joten mies ei voinut lähteä. (Tässä kohtaa vauvan syntymään ei ollut edes varttia, joten mies ei kyllä olisi edes ehtinyt, vaikka olisikin päässyt heti lähtemään.) Kätilön ollessa paikalla nousin sängystä ylös käydäkseni vessassa. Välittömästi alkoivat valtavan kivuliaat supistukset. Muutaman metrin matkalla vessaan ja takaisin oli supistuksia lähes tauotta, ulvoin kivusta. Juuri ennen vessakäyntiä minulle oli anestesialääkäri käynyt laittamassa uuden kanyylin ja heti vessakäynnin jälkeen hän saikin tulla välittömästi laittamaan epiduraalin. Epiduraali kieltämättä hieman epäilytti, sillä esikoisen synnytyksessä sain sen, enkä saanut siitä apua juurikaan. Keskimmäisestä saatu spinaalipuudutus taas oli oikein hyvä. Nyt kuitenkin luotin kätilön suositukseen ja kokeilin epiduraalia uudelleen, tällä kerralla se toimi oikein hyvin! Kivut laimenivat, tunsin supistukset, mutta ne tuntuivat vain lähinnä pienenä paineena.

Koska synnytin yksin oli puhelin saatavillani koko ajan, pidin läheiset ajantasalla. Vähän ennen puolta seitsemää lähetin äidilleni viimeisen viestin. Hetki viestin jälkeen iski valtava tarve ponnistaa, sain luvan ja kahdessa minuutissa lapsi oli ulkona, samalla hetkellä kurkistin kelloa, 18:31. Kyyneleet valuivat silmäkulmistani, kun samalla kurotin puhelintani vauvaa kohti saadakseni kuvia vastasyntyneestä. Vauva oli hiljaa, hetken ehdin jo miettimään oliko kaikki hyvin, mutta pienen herättelyn jälkeen pieni mies päästi kunnon parkaisun. Kätilö ja lastenhoitaja yllättyivät lapsen koosta ja naureskelivat kenen vuoro oli nyt leipoa osastolle, se kun oli tapana mikäli syntyi yli 5-kiloinen vauva. Punnitustulosta jännitettiin innolla ja kyllä, toinen heistä joutui leipomispuuhiin! 5040g ja 55cm, ei mikään pieni poika! Ja hei, arviossa päivää ennemmin arvioitiin kooksi 4300g. Olisi voinut vähän jännittää etukäteen, jos olisin tiennyt vauvan olevan viisikiloinen, jestas.

Edellisessä synnytyksessä menetin istukkaa odotellessa 2000ml verta, siihen oli nytkin varauduttu ja verta varattu. Jännityksellä odotimme mitä tulee tapahtumaan, lapsi oli saatu turvallisesti ulos, mutta synnytys ei ollut vielä ohi. Tällä kerralla verta tuli myös, mutta vain 800ml. Istukkakin viimein irtosi minun hengitellessä ilokaasua, repeämiäkään ei juuri tullut. Kaikenkaikkiaan hyvin mennyt synnytys, vaikkakin kivut ehtivät sen hetken olemaan todella kovia, kun oksitosiini vahvisti ne aivan yhtäkkiä ääripäästä toiseen.

Olin vauvan kanssa kahdestaan muutaman tunnin, kunnes mieheni pääsi paikalle ennen puolta kymmentä. Siinä välissä ehdinkin lähettelemään kuvia ja kuulumisia läheisille. Videopuhelunkin soitin esikoiselle, hän oli aivan innoissaan, sillä sai kunnian olla ensimmäinen livekuvaa vauvasta nähnyt henkilö. Mieheni kanssa saimme iltapalan ja onnittelumaljat hänen saavuttuaan. Myöhemmin illalla siirryin vauvan kanssa osastolle ja hetken valvottuamme kävimme yöpuulle.


Kaikenkaikkiaan hyvä kokemus, erilainen. Nyt takana on neljä täysin erilaista synnytystä. Esikoisesta vesienmenolla spontaanisti alkanut ja nopea synnytys rv 38+2, toisen lapsen keskeytys 23. raskausviikolla, kolmannen lapsen supistuksilla hiljalleen voimistunut synnytys rv 41+1 ja tämä viimeisin vauvan suuren koon vuoksi tehty käynnistys 38+4. 

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Häävalmisteluja - kylttejä tienvarsille ja pihapiiriin

Koska juhlapaikkaamme sopii täydellisesti rouhea maalaisromanttinen teema ovat tienvarsikylttimmekin samaa teemaa. Montaa kylttiä matkanvarrelle ei tarvita, sillä reitti kirkolta juhlapaikalle on lähes suoran tien varrella, eikä matkakaan kovin montaa kilometriä ole.


Lisäksi juhlapaikkamme pihalle pystytämme heinäseipään, johon tulee viittoja pihapiirissä oleviin paikkoihin, kuten tupakkapaikka, leikkialue, photobooth ja piilopullo. Näihin riittivät hieman pienemmät kyltit.

Kyltteihin sopivat vanhat laudanpätkät löytyivät sopivasti appiukon kätköistä ja maalia löytyi tilkka omista säästöistämme. 

Ensin tekstien kokoa oli hyvä mallailla liiduilla.

Lopulta liidun päälle maalattiin. Maalin kuivuttua liidut lähtivät kätevästi kostuttamalla.

Näistä tuli ihan täydelliset! Sopivan vanhan ja rouhean näköiset. Samalla tyylillä tulevat pöytänumerot, jotka yksi kaasoistani maalasi. Aivan ihanaa tämä kaikki tohina, esteiden tutkintakin on laitettu vireille ja osa vieraistakin on jo ilmoittanut osallistuisestaan - ai niin, pitikin julkaista lopullinen kuva kutsuista ja infolapuista! Ne seuraavaksi. 

lauantai 13. toukokuuta 2017

Joko teillä nukutaan hyvin?

Vastasyntynyt vauva on ihana, pehmoinen, suloinen ja niin valloittava! Vauva-arki tuo kuitenkin mukanaan myös yöllisen elämisen aivan eri tavalla. On yösyöttöjä, itkuisuutta, hereillä oloa ja niiden myötä tietysti väsyneitä vanhempia. Olin kuullut paljon positiivista niin kutsutuista kapalopusseista ja sainkin Baba Expressiltä testiin Love To Dream Swaddle Up-kapalopussin, joka on ollut käytössä nyt kolmisen viikkoa.

Kapalopussin tarkoitus on auttaa vauvaa nukahtamaan ja nukkumaan rauhallisemmin. Asento pussissa jäljittelee vauvan luonnollista uniasentoa, jolloin kädet ovat kasvojen molemmilla puolilla. Vauva pystyykin halutessaan hieromaan kasvojaan tai viemään käden suuhun ja rauhoittamaan itse itsensä takaisin uneen.




Ensimmäinen testikerta oli täysi fiasko, vastasyntynyt poikamme oli niin herkkä hamuamaan, että hermostui välittömästi, kun kädet olivat kokoajan niin lähellä saatavilla. Sen jälkeen onkin sujunut paremmin, todella hyvin oikeastaan. Hamuamisrefleksi on hieman hellittänyt ja hän rauhoittuu kapalopussiin todella kivasti. Kapalopussin ideoija on fiksusti huomioinut kaksisuuntaisen vetoketjun. Vaikka pussista riisuminen käykin nopeasti, on silti kiva, kun ei tarvitse riisua koko pussia vaihtaakseen vaipan. Lisäksi kaksisuuntaisesta vetoketjusta on hyötyä, jos haluaa käyttää kapaloa esimerkiksi vaunuissa ollessa, sillä takapuolella on turvavyön mentävä kolo ja vetoketjun voi jättää hiukan raolleen, niin turvavyön saa suljettua. 


Swaddle Up -kapalopussin koko määriytyy lapsen painon, sekä pituuden mukaan. Meillä oli kokeilussa S-koon kapalopussi, joka menee 3-6kg painoiselle ja maksimissaan 58cm pitkälle lapselle. Mitä suurempaan kokoon siirrytään, sitä avonaisemmaksi pussi muuttuu, viimeisin pussin muoto on unipussi, joka menee noin 3-vuoden ikään saakka.



torstai 11. toukokuuta 2017

Vaatekaappi päivittyy kirppiskierroksella

Hiljalleen olen päivitellyt poikien vaatekaappeja ja käynyt läpi pienempiä ja kevyempiä vaatteita. Se tarkoittaa huomattavasti tyhjentyneitä hyllyjä ja suunnitelmia kirppispöydän varaamisesta. Kesäkuun alkuun voisinkin varata Seesamista pöydän ja täyttää sen kesävaatteilla, mikäli niitä riittää tarpeeksi. Esikoiselta on säästetty melko paljon nuoremmille, mutta kieltämättä mieleni on muuttunut vuosien saatossa lastenvaatteiden suhteen. Enää uusretrot ja kirkkaat värit eivät iske vaan neutraalimmat vaatteet ovat löytäneet paikkansa poikien vaatekaapeista. Selkeitä suosikkejani ovat tällä hetkellä mm. KappAhlin Newbie, Gugguu, Kiddow, Papu, Tobias and the bear, Pomp de Lux jne. Lisäksi Lindexiltä ja Henkkamaukalta tekee toisinaan hyviä löytöjä. 

Sitten niitä löytöjä, viime viikolla kävin samaisella kirppiksellä (Seesamissa, kuten aina...) ja löysin esikoisellekin muutaman paidan, rasti seinään! Kuvissa kuitenkin tämän viikon löydöt, onnistunut kierros sekin, hintahaarukka oli 2-8e/kpl, eli edullisesti löytyi.

Lindexiä ja Pomp de luxia

Newbietä, sekä Henkkamaukkaa

Gugguuta ja Mini Rodiniakin löytyi, Rodinin kuosit eivät yleensä ole olleet mieleeni, mutta tämä oli kiva!


torstai 4. toukokuuta 2017

Ainun tuotteet vauvaperheille + arvonta!

Kun meiltä vielä uupui pieniä päivittäistavaroita vauvaa varten sain Ainulta yhteistyönä aivan ihanan paketin sisältäen kaikenlaista tarpeellista vauvan alkuhetkiä varten. Kokosinkin tuotteista teille tähän vinkkilistan, johon on koottu Ainun lapsiperheille suunnattuja tärkeitä tuotteita.



Noloa myöntää, mutta olen aivan ummikko tuttipullojen käytössä, sillä aiemmat lapseni olen täysimettänyt, jonka jälkeen on siirrytty juomaan suoraan mukista. Tämän takia todella suuri plussa Ainun koliikkipullossa olevasta käyttöohjeesta, oikeasti! Lisäksi pullo on helposti steriloitava, sillä pohjaosa irroitetaan, päälle laitetaan hieman vettä, tuttiosa, sekä itse pullo ja korkki. Lopuksi pulloa käytetään 3 minuutin ajan mikrossa ja valmista on! Tietysti mielellämme käytämme koliikkipulloa masuvaivojen ehkäisemiseksi. Tämän vauvan kanssa on tarkoitus opetella pullolle ennen häitä, harjoittelu onkin jo hiljalleen aloitettu ja maitoa lypsetty talteen sitä varten.

Ainulta löytyy myös valtava valikoima erilaisia tutteja, joista meillä on nyt käytössä ensitutit, sekä MAM start-tutit. Nämä ovat molemmat tarkoitettuja pienille vauvoille, mutta eroavat toisistaan siten, että MAM start-tuttien imuosa on suora, kun taas ensituttien on anatominen. Kokeilemalla selviää minkälainen tutti sopii millekin vauvalle. Lisäksi MAM start-tuteissa tuttinauha kiinnitetään nupin ympärille, kun taas ensituteissa renkaaseen. MAM start-tuteissa tulee säilytysrasia mukana, siinä sujuu myös sterilointikin. Tärkein eroavaisuus on varmasti imuosassa, meillä MAM start-tutit ovat kelvanneet hyvin, kun taas ensitutit eivät ainakaan vielä ole oikein tehneet kauppaansa. Tosiaan tämä on täysin yksilöllistä mikä kenellekin vauvalle kelpaa.

Ensilusikka on tarpeellinen heti, kun lapselle aletaan antaa D-vitamiinitippoja. Tipat on kätevä mitata silikonisen pehmeään lusikkaan ja sujauttaa suuhun. Toisin kuin jotkut joskus ovat yrittäneet sihdata tippoja suoraan suuhun, sotkien tietysti joka paikan, hups... Eipä koskaan ennen käynyt mielessäkään mitata tippoja ensin lusikkaan, haha!



Perinteinen Ainu-pupu. Tarvitseeko edes selitellä? Netti on täynnä äitejä, jotka keräävät näistä kaikki mahdolliset värit! Itse tutustuin Ainu-pupuun ensimmäisen kerran, kun anoppini toi esikoiselle sellaisen sairaalaan. Ajan myötä pupu ristittiin Mössöksi, sillä esikoiseni vauvana "mössötti" (hinkkasi pupun korvia kasvoihinsa) aina nukahtaessaan. Kerran pupu on jouduttu pesemään, kun se alkoi jogurttiin sotkeuduttuaan haisemaan aivan hirveältä. Ajan myötä tullut harmaa väri ja vähän kulahtanut ulkonäkö vain tekivät Mössöstä entistä rakkaamman. N sai tietysti myös syntyessään oman Ainu-pupunsa ja tietysti tämä uusin tulokas. Tällä hetkellä perinteisten pupujen rinnalla on myynnissä hauskoja juhlavia pupuja, kuten tämä meidänkin oma kravatteineen on. Lisäksi vaihtoehtounikaverina toimii hyvin viidakkoaiheinen unirätti, niistä on valittavana seepra, norsu tai kirahvi.



Päivittäisistä hygieniatarvikkeista meillä ehdottomasti pisimpään ja eniten käytettyjä ovat puhdistuspyyhkeet. Vauva-ajan jälkeenkin ne ovat todella käteviä. Kuinka monet kerrat autossa on sotkut siivottu matkalla tai suupielet pyyhitty kylässä. Joka naisen käsilaukusta pitäisi aina löytyä paketti puhdistuspyyhkeitä, vaikka ei äitihenkilö olisikaan. Pikkuvauvalla puhdistuspyyhkeet toimivat toki myös vaippa-alueelle oikein hyvin, jos pepunpesupaikkaa ei ole lähistöllä ja olempa lukenut netistä monennäköisiä positiivisia tarinoita näiden käytöstä jos johonkin tahroihin, ei vain lasten aiheuttamiin. Päivittäisiin hygieniatarvikkeisiin lukeutuvat ehdottomasti myös Ainun vauvojen pumpulipuikot, jotka on muotoiltu niin, etteivät ne pääse vahingossakaan luiskahtamaan liian pitkälle korvaan. Pumpulipuikot toimivat myös erittäin hyvin navan puhdistamisessa. Näitä meillä on joskus ollut ennenkin ja olen kyllä tykännyt kovasti. Vanutyynyt taas ovat oikein omiaan vauvojen herkkien silmien puhdistamisessa, kädenlämpöiseen veteen kostutetulla lapulla silmät pyyhkäisemällä on hyvä aloittaa jokainen aamu. Erityisesti, kun vastasyntyneen silmät saattavat rähmiä alkuaikoina reippaammanlaisestikin.



Kiitos Ainulle ihanasta pakkauksesta ja oikein mielelläni kerroin kokemuksiani, jotka olivatkin hyvin positiivisia. Meillä on aina tykätty Ainun tuotteista, eikä tälläkään kerralla tarvinnut pettyä. Tuttipulloakin opin oikein hyvin käyttämään, eipä se mitään rakettitiedettä ollutkaan ;)

Tähän loppuun vielä teille lukijoille ihana yllätys - sain arvottavakseni 3kpl Ainun tuotepaketteja!


1. arvan saat kommentoimalla tätä postausta
2. arvan saat liittymällä lukijakseni joko täällä blogissa (lukijat-kohta sivupalkissa), facebookissa tai instagramissa.

Jätäthän kommenttiin tiedon arpamäärästäsi, sekä toimivan sähköpostiosoitteesi - otan voittajaan yhteyttä sähköpostitse.

Arvonta-aika alkaa nyt ja päättyy äitienpäivänä, eli sunnuntaina 14.5. klo 23:59!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...